Hyvää Joulua!

Loppuvuosi on ollut kiireinen, ettei ole ehtinyt blogia päivittämään. Ensi vuonna viimeistään lisää kuulumisia. Ihana runsasluminen joulu saatiin ja siitä nautitaan täysin rinnoin. Umbrakin juoksi aamulla taas pellolla niin, että lumi vaan pöllysi. Hyvää ja rentouttavaa joulua kaikille.

Keksi akatemiassa

Joulukiireiden vuoksi blogin päivitys on jäänyt, mutta viime keskiviikkona Keksi pääsi taas akatemiaan treenaamaan ja meillä meni tosi hienosti. Toki mokia tuli ja hiottiin tarkemmiksi monia kohtia, mutta hyvä mieli jäi.

Tänä aamuna kävin, kuten aina, koirien kanssa pellolla ja kyllä on ihanaa, kun on vähän lunta ja pakkasta!

Umbra tarkeissa

Umbra kävi eilen virallisissa lonkka- ja kyynäräkuvissa sekä silmäpeilauksessa. Lisäksi kuvautin ylimääräisenä Umbran selän. Eläinlääkärinä oli Jerker Mårtenson.

Umbran silmät olivat täysin terveet. Lonkkamaljojen eläinlääkäri sanoi olevan matalat, minkä vuoksi lonkat eivät hänen arvionsa mukaan A:n arvoiset. Jos miä oikein tuota eläinlääkärin antamaa lappua tavasin, lonkat lähtivät kennelliittoon siis C:nä. Tämä ei ole miulle mikään yllätys Deleten, Lunan, Ursan kuin Okrankin tulosten perusteella. Eläinlääkäri sanoi kuitenkin, että nuo lonkat eivät todennäköisesti ikinä vaivaa koiraa mitenkään kun se vaan pidetään hoikassa kunnossa. Se ei varmaan tule olemaan ongelma tuon meidän kaitaluisen kanssa, eilen punnittiin se eläinlääkärin vaa´alla 12,5 kiloiseksi.

Rauhoituksesta toivuttuaan Umbra oli hiukan rauhaton ja piippaili. Miä luulen, että tähän vaikutti se, että sille tuli melkein vuorokauden paasto, saatuaan illalla ruokaa se rauhoittui. Toki se saattoi olla vähän pöllyssäkin siitä rauhoitusaineesta. Tänään Umbra on ollut jo oma reipas itsensä.

Välillä huonot treenit

Nyt onkin mennyt niin monet treenit hyvin, että oli ehkä aikakin palautua maan pinnalle. Eiliset treenit agilityakatemian päädyssä ei nimittäin mennyt hyvin. Syitä oli monta, miä olin jo lähtökohtaisesti itse väsynyt ja tällä kertaa itse huonossa vireessä. Lisäksi Umbra pääsi tekemään lentokeinun treenien alussa. Sitten ei tarvittukaan enää kuin sitä vanhaa tuttua juttua, että miä en muistanut rataa ja/tai saanut tehtyä ohjeiden mukaan, että Umbran viretaso laski ja se paineistui. Plääh.

Onneksi meillä oli omat treenit toisessa päässä hallia tän jälkeen, että pääsin ottamaan Umbran kanssa vähän palauttavia treenejä. Siellä saatiin näistä helpohkoista lähtötreeneistä hyviäkin suorituksia, joten vähän saatiin palautettua Umbran tekemiseen intoa ja iloa. Noh, sunnuntaina on sitten meidän yhdistyksen kisat Purinalla, joten treenejä ei ole ja saadaan molemmat vähän taukoa. Jospa sitten olisi taas jotain järkeä omassa tekemisessä ja Umbra unohtanut ton eilisen.

Keksi ui, Umbra treenaa

Käytiin perjantaina uittamassa koiria, Keksi pääsi koirista mukaan meidän hierojan oltua sitä mieltä, että se voisi tehdä hyvää sille. Keksi ui tosi hienosti. Se ei mennyt altaaseen vapaaehtoisesti, mutta ponnisti hienosti luiskalta uimaan ja ui tosi reippaasi, keskellä allastakin välillä paineli menemään. Uinti sujui koko ajan paremmin ja liikkuvuus lisääntyi.

Umbra puolestaan oli eilen treeneissä. Miä vedin ne, mutta otin ensimmäiseksi Umbran kanssa harjoitusta, jonka teemana oli 180 asteen käännökset ja välistävedot. Persjätöillä mentiin aika pitkälle ja välistävetoja treenattiin. Persjätöt toimi, mutta välistävetojen kanssa oli vääntäminen, lähinnä se oli taas se oma ajoitus, mistä kiikasti. Vauhtia ja intoa Umbralla oli tosi hienosti, meillä oli hauskaa. :)

Umbra agilityakatemiassa vol. 2

Meidän hieroja suositteli sunnuntaina käydessään Keksille vielä täksi viikoksi kevyempää liikuntaa, joten Umbra pääsi taas eilen agilityakatemiaan paikkaamaan Keksiä. Tuttuun tapaan tehtiin rataa, sillä oli kepit kaksi kertaa, ne jätin pois. Hypyt oli medikorkeudessa. Treenataan korkeutta sitten erikseen, tuolla en viitsi siihen keskittyä, kun on muutenkin keskityttävää. Paljon.

Rata alkoi kuudella hypyllä, joista 3-6 olivat suorassa linjassa. Kolmonen kierrettiin takaa, neljäs ohjattiin ihan edestä ja sitten otettiin kaksi välistävetoa. Tämän jälkeen piti saada koira A:lle sen alla olleen putken asemasta. Välistävetoja hinkattiin, miun ajoitus oli pielessä, ihan liian myöhässä. Muista tiukka käskytys. Aita-veto-aita-veto! Kun saatiin tämä sujumaan, Umbra paukutteli parit kerrat A:n asemesta putkelle. Olin varma, ettei tämä onnistu, mutta Juhan neuvoilla, jäämällä vähän kauemmaksi sivusuunnassa, miä sain vedettyä Umbran putken sijaan A:lle. JEE! Ja Umbra teki sen, se on päässyt eroon siitä ihmetyksestä A:ta kohtaan radalla.

Seuraavalla pätkällä oli pituus ja rengas (maksina) , jotka ensiksi meni tosi hitaasti. Otettiin vähän pidempi vauhti ja saatiin niille vauhtia. Umbra teki renkaankin hyvin, yhden kerran meni välistä, mikä ei suoraan sanottuna ollut ihme, koska rengas on sitä tosi ilmavaa mallia, josta mahtuisi välistä vaikka joku mastiffi. Tämänkin vuoksi se meidän eka yritys meni plörinäksi, miä oletin valmiiksi, ettei Umbra mene sitä rengasta.

Tällä pätkällä sain myös ohjeeksi muuttaa omaa ohjaustani yhdessä kohdassa, jossa yritin vain vetää koiran putkelle, valssiksi. Toimi. Umbra viipyi tuolla putkessa pitkään, jotenkin se varmaan alkoi ihmettelemään sitä, se oli kyllä sellainen koko musta putki, joten johtui ehkä siitä.

Viimeisellä pätkällä miä itse sekoilin toisiksi viimeisen hypyn ohajuspuolen kanssa, jotenkin sekosin siinä ja jouduttiin hinkaamaan sitä. Muuten tämä pätkä meni jees. Kaikkiaan nämä treenit oli taas hyvät, ehkä parasta antia on se, että kun treenaan vieraassa paikassa, niin yritän myös niitä juttuja, joiden en usko onnistuvan ja sitten yllätyn iloisesti, kun Umbra osaakin. Tänäänkin näitä oli muutama: A ja putkiansa ja se paha rengas. Umbra myös yllätti miut taas tekemällä töitä tosi hyvin.

Omissa treeneissä tehtiin irtoamisharjoitusta. Mutta siellä päivän parasta antia taisi olla se, kun otin Umbran kanssa puomin jonkun neljä kertaa ja se laukkasi/ravasi tosi reippaasti puomin tasaisen osan loppuun! Ei se täysillä vieläkään siinä mene, mutta selkeästi jokin nappula on naksahtanut Uuven päässä oikeaan asentoon ja se melkein ryösti sinne puomille. :) Ja siitä huolimatta se hakee targetit tosi hyvin. Hyvä Uuve!

Umbran hakutreenit

Eilen päästiin taas Umbran kanssa hakuilemaan. Tehtiin sille kaksi sellaista hevosenkenkää/ankkuria ja kohtuullisen lyhyillä matkoilla, olisiko ollut jotain 10-15 metriä. Umbra teki molemmat haut nopeasti ja tarkasti, ensimmäisessä se koukkasi kaatuneen puun ympäri, mutta muuten oikein hyvin. Palkkana ollut maksalaatikko upposi hyvin, sitä voisi jatkossa käyttää. Täytyy miettiä ja kysellä muilta, miten tästä olisi hyvä jatkaa, ettei jäädä liian kauaksi aikaa samaa tekemään.

Umbra Agilityakatemiassa ja omissa treeneissä

Kävipä sitten niin, että Keksi tiistai aamuna peltolenkillä, miua kohti juostessaan ulahti ja alkoi ontua. Saatiin meidän hierojalta hoito-ohjeeksi Keksille kylmää ja lepoa ja jalka on koko ajan parempi, eilen illalla ontumista ei enää huomannut. Lepoa sille silti on tiedossa jonkin aikaa.

Miulla on keskiviikkoisin se Agilityakatemian valmennusryhmä ja kysyin sieltä saisinko ottaa Keksin tilalle möllitasoisen suomenlapinkoirani Umbran treenaamaan. Tämä kävi hyvin ja sinne me sitten eilen mentiin. Miua jännitti aika hirveesti, kun tuo Umbra nyt on sellainen härpätin vielä.

Rata oli tuttuun tapaa tosi vaikea, esteitä oli joku 24 ja kepit oli tietenkin mukana, neljänneksi viimeisenä esteenä. Tutustuin rataan sillä mielellä, että hyvä, jos päästään jollekin vitosesteelle, suosiolla ajattelin ennen keppejä viimeistään palkata koiraa.Radassa oli tällä kertaa selkeästi teemana tiukat käännökset siivekkeiden ympäri.

Umbran kanssa me tehtiin rataa pätkissä, palkkasin koiraa väleissä, lähinnä omista virheistä tai hitaudesta johtui nämä. Selkein anti oli se, että katsottiin noita siivekkeen ympäri vientejä. Niissä koitettiin ensin sellaista, että olisin vipannut koiran taakse, vetänyt vastaisella kädellä sen yli ja sitten siirtynyt taas ohjaamaan koiranpuoleisellä kädellä. (Olisiko saksalainen?) Miulla oli isoja vaikeuksia itse saada liike sujumaan ja myöskään Umbralle tämä ei sopinut vielä kovin hyvin, kun se ei oo vielä niin varma koira. Siirryttiin siis peruskieputukseen. Ylipäätään Juha sanoi ja miä itse huomasin, että Umbra hyppää tällaisissa tilanteissa ihan liian pitkälle, joten tiukkoihin käännöksiin pitää panostaa. Tätä voidaan treenata niin, että laitetaan lelu maahan ja sen jälkeen heitetään koira esteen ympäri, jolloin se automaattisesti tekee parempaa linjaa.

Muuten harjoitus meni hyvin, kyllähän meidän meno tökkäs muutamassa kohdassa, mutta paljon hyvääkin oli. Umbra mm. teki A:n radan yhteydessä, iloisesti, vauhdilla, mutta napaten joka kerta targetin tarkasti. JEE! Ylipäätään se treenasi hyvällä motivaatiolla ja Juha sanoi, että se ei ole nähnyt lapinkoiralla noin hyvää taistelutahtoa! (Se siitä luonnetestin pienestä taistelutahdosta sitten! :) ) Hauskaa oli myös se, että Juha myös kehui Umbraa kauniiksi. Ja onhan se sitä, tuijotellessaan tarkkaavaisena. Puomille saatiin ohjeeksi laittaa lelu sinne päähän odottamaan, että saadaan sitä kautta vauhtia Umbralle. Tästä on kyllä puhuttu omissakin treeneissä, mutta miä en oo tajunnut, että lelun voi tosiaan laittaa sinne näytille, jolloin se vetää koiraa. Miä oon puomilla aina heittänyt tai palkannut kädestä lelulla.

Tämän jälkeen me mentiin viellä omiin treeneihin, joissa teemana oli irtoaminen ja sitä treenattiin circuit-training meiningillä. Miä helpotin treenejä Umbran tasolle ja otin toistoja sen, minkä se hyvällä vireellä teki, tyyppi kun teki jo toisessa päädyssä hyvin toistoja. Päivän varsinaiset ja tärkeimmät opit meille olivat: pussin ja renkaan mieleen muistuttaminen, keppejen sisäänmenon harjoitukset 4 kepillä, puomin nousun hakeminen ja vauhtia puomille ja A esteiden yhteydessä. Paljon siis tehtiin ja saatiin hyviä treenejä tehtyä. Ihan huippu treeni-ilta.

Viikonlopun koirailut: tokoa ja agia

Lauantaina miä olin Keksin kanssa yhdistyksen tokopäivässä, jota vetämään oli saatu Katariina Kainulainen. Ohjelmassa oli teoriaa ja käytäntöä. Jokaiselle oli varattu aikaa yksilöliikkeille ja paikallaolot otettiin yhteisesti. Teoriaosuus oli tosi hyvä ja yksilöliikkeissä miä otin vaan seuraamista ja perusasentoja, kun niissä meillä on ollut eniten korjattavaa. Me ei myöskään olla treenattu aktiivisesti tokoa nyt, joten ei ollut järkeä alkaa tuolla katsomaan, missä kunnossa muut liikkeet ovat. Seuraamiseen miä sain paljon hyviä vinkkejä, mitkä on kirjattu kirjoihin ja kansiin ja mitkä kyllä otetaan käyttöön.

Eilen, sunnuntaina, oli agilitykisat Keksillä Purinalla. Mitään erityisiä tuloksia ei saatu - päinvastoin, ekalta radalta pudonneita rimoja ja hylly ja toiselle radalle ei edes menty. Yksi läpimurto päivään mahtui. Minulle selvisi, että Keksi ei halua hypätä, jos se on märkä ja hiekkainen. Vaikka miä lämmittelin Keksin tosi hyvin ennen toista rataa ja se vielä ulkona hyppi, sisällä olleillä lämmittelyesteillä se hyppäsi haluttomasti ja kielsi. Sisällä kuiva hiekka tietysti tarttui aika tehokkaasti läpimärkään koiraan. Kävin ilmoittamassa, ettei tulla tekemään rataa omalla vuorollani ja olen tyytyväinen päätökseen. Toki harmitti, mutta lähinnä Keksin vuoksi, kun sillä oli kurja olla.

Keksi oli tosi hiekkainen ja kun se kotona pestiin, sillä oli sormenpään kokoisia hiekkakökkäreitä kainaloissa. Hyppää nyt siinä sitten. Lisäksi me treenataan kesäisin nurtsilla, joten märälläkään säällä Keksi ei omalla kentällä rapaannu eli se ei ole tottunut siihen. Lisäksi miä tajusin, että me kisattiin tosi harvoin ykkösissä ja kakkosissa kahta starttia, joten miä en oo sen takia tajunnut tätä Keksissä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, jatkossa katsotaan kisoihin meneminen sitten säävarauksella tai varustaudutaan kurapuvulla.

Eilen oli todellinen agipäivä, kun illalla lähdin vielä treeneihin. Miun sydän oli särkyä, kun tässä vaiheessa taas puhdas Keksi oli sitä mieltä, että se haluaisi lähteä miun mukaan nyt kun se on taas puhdas. Ihana koira. Umbra lähti kuitenkin treenaamaan. Se oli aikaisemmin päivällä vähän ottanut tuntumaa agilityyn vieraassa paikassa, kun miä vähän testasin sen toimimista Purinalla ulkona olleillä lämmittelyesteillä. Miä vedin treenit, ohjelmassa oli tiukkoja välejä ja vaikeita hyppykylmia. Umbran kanssa treeni tökki ensin, miä sorruin miun helmasyntiin enkä katsonut koiraa. Kun kiinnitin tähän enemmän huomiota, niin treeni sujui tosi hyvin. Itsenäisinä treeneinä oli jaakotusta ja keppikulmia. Jaakotukset sujui toiseen suuntaan paremmin kuin toiseen, joko olin itse aluksi ruosteessa tai sitten se on omaa puolivammaa. Kepeillä otin verkoilla toistoja, oon aatellut, että otan verkot kepeille perusvispauksen rinnalle, että saan niille itsenäisyyttä. Treenit sujui siis kaikkiaan hyvin.

Toscan legot kuntoon

Tosca kävi eilen lääkärissä, missä siltä poistettiin hammaskivet ja otettiin jotkut testit (maksa- ja munuaistestit?) , jotta saatiin tieto siitä, onko sitä ylipäätään turvallista nukuttaa. Testituloset olivat olleet hyvät ja hyvinhän tuo mummeli selvisi kuitenkin siitä nukutuksesta.

Taisi olla tuo Toscan nukutus kovempi paikka minulle kuin koiralle itselleen. Minä odotin kauhulla, että puhelin soi ja sieltä sanotaan, että mummelin sydän ei kestänyt. Nyt porskutellaan näillä hampailla vuoden verran, sitten pitäisi viedä tuo hammaskiven poistoon uudestaan. Pisteet tästä eläinlääkärille, tämä eläinlääkäri lähti siitä, että vuoden päästä on vielä Tosca siinä kunnossa, että hampaat pitää putsata. :D

Keksi Agilityakatemiassa ja omissa treeneissä

Me aloitettiin eilen Keksin kanssa uusi jakso Agilityakatemiassa. Tällä radalla vaikeimmiksi paikoksi osoittautui hankala vienti puomilta aidalle. Keksi kyllä napsi kontaktit hienosti, mutta oman haltuunoton ajoitus ja vastaisen käden käyttö tässä tilanteessa vaati harjoitusta. Loppuun vaihdettiin mulle ohjausta niin, että A:lta putkelle tehtiin valssi puolivalssin sijaan ja kohtaan, jossa tekin takaaleikkauksen, tein persjätön. Toimi! Hyvät treenit oli, kunto oli kyllä koetuksella kun rata oli jotain 24 estettä.

Omissa treeneissä jatkettiin sitten tiukoilla esteväleillä, mikä oli ohjattuna treeninä. Tässä treenissä oli taas vaikeuksia, lähinnä oman ohjauksen ajoituksessa. Itsenäisenä treeninä oli jaakotusta, mitä tehtiin pareittain niin, että parit kommentoivat toisiaan. Sain muutaman ihan ok toiston, mutta tätä pitää vielä haudutella ja hakea paljon liikemuistiin.

Umbra treenaakin nyt sitten pari kuukautta sunnuntain ryhmässä, kun miä en viitsi ottaa sitä tuonne Oreniuksien päähän häkkiin mönkimään ja kiljumaan.

Viikonlopun koirailut

Lauantaina meillä oli ohjelmassa hakutreenit Umbralle ja sunnuntaina agilityä Keksille. Hakutreeneissä miä tein Umbralle kolme hevosenkenkää. Vietiin yhdessä Umbran kanssa maalimies paikalleen ja sitten miä lähetin sen hakemaan. Ensimmäinen haku meni tosi hyvin ja vauhdilla. Toiseen miä itse otin liian pitkän matkan ja siinä miun piti aika paljon auttaa Umbraa oikeaan suuntaan. Kolmanneksi miä otin ihan pienen matkan, että päästiin lopettamaan vauhdikkaaseen ja suoraan hakuun. Treenien jälkeen Umbra pääsi leikkimään Tuuli lapikoiran kanssa. Leikit sujuivat hyvin muuten, mutta lopussa tyttärille tuli riitaa. Tilanne ei jäänyt kuitenkaan päälle, ihan hyvissä merkeissä erosivat niin koirat kuin ihmisetkin.

Eilen illalla miä sitten olin treenaamassa agia Keksin kanssa. Ohjelmassa oli kontakteja itsenäisenä treeninä ja ohjattuna keppikulmia. Ohjatussa treenissä sain ohjeeksi pyllistellä vähemmän kepeillä ja yhdessä tiukassa paikassa yritettiin saada miun valssia aikaistettua, mikä onnistuikin hiukan, mutta työtä siinä vielä kyllä on. Itsenäiset treenit meni jees - eihän tuolla nyt ole tapana hyppiä kontakteja, mitä nyt kisoissa silloin tällöin. (Ja nekin yleensä ohjaajan mokista.) Keksiä selkeästi ällötti se, että ulkona kastuttuaan siihen tarttui kilo hiekkaa ja se oli ihan mutainen, mutta tosi hienosti se treenasti. Tehtiin minihypyillä ja miusta näyttää, että se alkaa olla sinut tuo pohjan kanssa. Kohta voitaneen tehdä matalilla medeillä.

Umbralle rataa ja keppejä

Tänään agilitytreeneissä oli itsenäisenä harjoituksena 10 esteen rata, ihan perus vääntöä. Se sujui oikein hyvin, ainut vaikeampi juttu oli puomi siinä radalla. Ohjattuna treeninä oli keppejä ja siinä sain ohjeeksi ottaa sisäänmenoharjoituksia. Niitä siis paljon. :) Näin tiiviisti nyt - pitää mennä fiilistelemään lunta, jota on maassa jo kolmisen senttiä! Jei!

Ps. Onneksi luonnetesti päivänä ei satanut lunta tai Umbra olisi saanut tempperamentinsa kohdalle merkinnän: "Häiritsevän vilkas" , siihen malliin sujui tuo iltalenkki. :)

Toscan kanssa eläinlääkärissä ja shoppailemassa

Toscalla oli tänään eläinlääkäriaika varattuna. Tosca on viime aikoina ollut öisin levoton ja ajattelin, että on parasta käydä näyttämässä pikkumuoria tohtorille. Muutama yö olikin mennyt paremmin, koska päätimme, että koirat nukkuvat lattialla ja alun pullikoinnin jälkeen tytöt rauhoittuivat sinne hyvin. Näyttäisi siis siltä, että ainakin osittain Toscan vaeltaminen johtui kuumuudesta. Tohtori tutki kuitenkin Toscan, minkä tuloksena muorille varattiin aika hammaskiven poistoon ensi viikoksi. Toivottavasti kaikki menee hyvin Toscalla kun on sivuääni.

Samalla reissulla me kävimme Korsossa eläinkaupassa ostoksilla. Meillä on jo jonkin aikaa ollut puhe, että Tosca saisi joululahjaksi Back On Trackin ja miä sorruin ensin kokeilemaan sitä ja lopulta ostamaan sen jo nyt. Toisaalta pienen koiran elämä on sen verran lyhyt, että ajattelin ottaa loimen heti käyttöön ja tuossa tuo pieni nyt nukkuu tyytyväisen ja rennon oloisena uudessa loimessaan.

Suomi-Tosca

Umbran luonnetesti 31.10. Vantaalla

Tuomareina olivat Lea Haanpää ja Bengt Söderholm.

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +1, erittäin vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukausvarma +++

yhteispisteet 112.

Jyri vei Umbraa luonnetestissä, minä jännitin katsomon puolella. Alla veikkaus rivi, jonka tein 7.10, kun mietin, minkälaiset pisteet Umbra tulee luonnetestistä saamaan. Suluissa oleva on kakkosveikkaukseni ja punaisella merkitty se saatu pistemäärä.

toimintakyky: +2 (tai +1) +1
terävyys: +1 (+2) +1
puolustushalu +3 (+1) +3
taisteluhalu +2 (+3) -1
hermorakenne +2 (+1) +1
temperamentti +1 (+3) +1
kovuus +1 (+2) +1
luoksepäästävyys +2 (+3) +3
Laukauskokematon, laukausvarma +++

Eli aika hyvin tunnen koirani, neljä osasuoritusta meni ensimmäisen veikkaukseni mukaan (terävyys, puolustushalu, kovuus, tempperamentti) ja kolme toisen veikkaukseni mukaan (toimintakyky, hermorakenne ja luoksepäästävyys). Se osasuoritus, jonka arvioin aivan metsään oli taisteluhalu.

Itse kokeen kulusta sen verran, että alkuun Umbra piippaili hiukan katsomon puolelle, jossa minä ja runsaat kannustusjoukot olivat. Kokeen alkaessa se kuitenkin keskittyi hyvin siihen. Umbra ei leikkinyt tuomarin kanssa ja tässä onkin se ainoa jossittelun paikka - olisiko taistelutahto noussut plussalle, jos oltaisiin otettu oma lelu kepin asemesta leikkimiseen? Toisaalta tuomarit ovat niin kokeneita, että näkevät taistelutahdon kyllä leikkimättäkin. Taistelutahdon arviot minulla meni itselläni Umbraa arvoidessani eniten metsään, koska se tosiaan taistelee miun kanssa leluista, myös kepeistä. Umbra kyllä on leikkinyt pehmeillä leluilla vieraidenkin kanssa.

Kelkalla se reagoi voimakkaammin kuin olin ajatellut. Umbra oli pitkään epäluuloinen sitä kohtaan. Myös uhkaustilanteessa Jyrin ollessa vielä mukana Umbra reagoi aluksi todella isosti, säikähtäen, mutta heti kohta alkoi toimimaan. Luoksetulon Umbra onneksi teki Jyrin luokse eikä siihen viereiseen katsomoon minun tai Susannan luokse. Haalari-tynnyri - kujalla Umbra ei reagoinut kovin voimakkaasti haalariin, mutta tynnyriin kyllä. Toisella kierroksella se varoi tynnyriä ihan selkeästi. Uhattaessa yksin ollessaan, Umbra ei tehnyt mitään. Kun se huomasi hyökkääjän se kääntyi katsomaan häneen ja istui alas ja leikki pientä ja kilttiä koiraa.

Pimeässä huoneessa Umbra oli alun empimisen jälkeen kyllä lähtenyt etsimään Jyriä, kokeillut eri reittejäkin ja ollut jo kerran ihan vieressä, mutta ei ollut ilmeisesti tajunnut Jyrin olevan siinä. Siitä, että Umbra toimi vielä siellä pimeässä, oli miulle pienoinen, mutta tietenkin positiivinen yllätys. Sen verran se paineistui testin aikana. Laukauksista sen verran, että ensimmäisen kuullessaan Umbra hiukan hätkähti, mutta toisesta ei juurikaan välittänyt.

Kaikkiaan miä oon tyytyväinen, sekä siihen että vein tuon testattavaksi, että siihen, kuinka tunnen koirani. Tuomari kommentoi koiraa muummuassa niin, että se on erittäin vilkas, näkee kaiken ja ehkä enemmänkin, keksii omiaan. Tämä oli siinä mielessä hassua, että samana aamuna miä olin käyttänyt lähes samoja sanoja, kun puhuimme Susannan kanssa siitä, kuinka testi tulee menemään. Toisaalta Susanna sanoi saman puhelun aikana, että se tykkää Umbrassa sen elämänilosta - ja tuomari käytti Umbran kohdalla samaa sanaa. :) Testin jälkeen Umbra palautui miun mielestä hyvin, kirmaili mutsin ja puolisiskosten kanssa vailla huolta huomisesta.

Keksi UI!

Tänään oli talven ensimmäisen uintireissun vuoro. Umbra on menossa huomenna luonnetestiin, joten sitä en viitsinyt edellisenä päivänä viedä uimaan. Mukaan lähti sen sijaan Keksi. Miua jännitti, koska Keksi ei ole ikinä uinut, mitä nyt pentuna tippui laiturilta ja sitten se on kahlaillut muutaman kerran vähän syvemmälle. Ajattelin, että Keksi jännittäisi kovasti uimista, mutta tuo pieni koira se vaan jaksaa yllättää.

Keksi kyllä jännitti altaaseen menoa, mutta sen uiminen oli melkoisen hallittua ja hyvin vähän se pyrki pois altaasta. Liivit sillä toki oli päällä. Keksi kääntyi koko ajan paremmin ja itsenäisestikin vedessä ja ottipa se namitkin vastaan niin altaasta tullessaan kuin siellä ollessaan uimaopelta. Uimisten välillä se ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan. Fööniä Keksi jännitti vähän, mutta ei pahasti. Keke pääsee kyllä uimareissulle mukaan toistekin! :)

Pöllö

Pöllö oli tänään pellolla jaakannut meidän tyttöjen perään. Jyri oli huomannut pöllön aiemmin möykkynä puun oksalla ja kun möykky oli kadonnut, ottanut varmuuden vuoksi koirat kiinni tavallista aiemmin. Onneksi, koska ihan hetki sen jälkeen Jyrin pään yli oli lentänyt viirupöllö. Umbra oli sanonut sille pari valittua sanaa, mutta pöllö oli lentänyt vain puuhun ja jäi katsomaan noita. Sen jälkeen pöllö oli siirtynyt koko ajan meidän porukan mukana ollen aina askeleen edellä. Jyrillä ei ollut mukana kuin Keksi ja Umbra, mutta kyllä silti hirvittää - ajattelikohan se ottaa Keksistä paistin? Keksi nyt sentään on vielä aika iso cavalier, mutta 7 kiloinen piskuinen Tosca lähtisi varmaan helposti pöllön matkaan. Pitää pitää silmät auki jatkossa, ettei käy hullusti, pahaa jälkeä siitä jokatapauksessa tulisi jos pöllö iskisi.

Umbralle takaaleikkauksia

Eilen oli taas Umbran vuoro treenata agia. Ohjelmassa oli takaaleikkaustreeni ohjattuna ja itsenäisinä sivusuuntaista irtoamista renkaalle, putken pimeiden päiden hakemista ja keppitreeni, jossa persjättöjä ja keppikulmia.

Ohjattuun treeniin pääsyä odotellessa otettiin A:ta, joka oli sellainen huopapintainen. Umbra teki tosi hienosti two on-two offit siihen, ilmeisesti se on mukava ja helppo pinta koirille pysähtyä. Muillakin on mennyt kontaktit eteenpäin näiden huopapäällysteisten kontaktiesteiden avulla.

Ohjattu treeni meni tosi hienosti. Se koostui kaikkiaan 15 esteestä, joista me jätetiin väliin keinu ja kepit radalla. Näin harjoitus jakaantui kolmeen osaan, joista ensimmäinen oli 4 estettä ja siinä kaksi takaaleikkausta, toinen kolme ja siihen kolme takaaleikkausta ja kolmas 6 ja siihen kolme takaaleikkausta. Jokaista pätkää otettiin pari kertaa ja mentiin eteenpäin. Umbralla oli intoa, mutta se malttoi kuunnella haltuunottoja. Päivän onnistuminen koettiin sellaisessa hankalassa kohdassa, jossa tehtiin takaaleikkaus muurilla ja jatkettiin toiseen suuntaan. Umbra ei tehnyt siihen mitään ylimääräisiä pyörähdyksiä, vaan hienon linjan seuraavalle esteelle. Kyllähän tuo muutaman kerran irtoili sellaisillekin esteille, mille ei olisi pitänyt mennä, mutta sekin on tavallaan hyvä - koiralla on selkeästi nyt moottoria ja motivaatiota. Kaikki nämä pätkät saatiin sujumaan hyvin ja innolla.

Itsenäisistä treeneistä hankalin oli sivusuunnassa irtoaminen renkaalle. Siinä oli aidat ohjaajan ja koiran välissä. Umbra otti renkaan hienosti, kun olin lähellä sitä, samalla puolella aitoja, mutta aitojen toiselta puolelta ohjaus renkaalle onnistui muutaman kerran ja siinäkin ne aidat olivat aika lähellä. Rengas treeniä vaan paljon, tämä olisi varmasti onnistunut paremmin perus hypyllä.

Putken pimeän pään treeni oli Umbrasta hauska ja tosi hienosti se sujahti putkeen vaikeemmistakin kulmista. Kepeille otettiin vaan sisäänmenoja avustajan kanssa. Hienosti Umbra otti ensimmäisen välin, toisen välin hakeminen avustajan kanssa ei toiminut vielä, katsotaan sitä ensi kerralla. Kaikkiaan hyvät treenit. :)

Syystreffit Kurun kanssa

Me treffattiin tänään Haltialassa Kuru (Liehkun Korvenkaiku) ihmisineen. Koirilla meni jutut hyvin yksiin, vaikka eivät olleet nähneet aikoihin. Kuru oli kovasti miehistynyt ja komistunut, vaikka ihmisensä ei sitä kuulemma itse huomaakkaan. Koirat leikkivät lappalaisten tapaan: juoksivat, ajoivat toisiaan takaa, kurmuuttivat vuorotellen toisiaan ja kaivoivatpa yhteistä kuoppaakin. Umbra myös kimitti Kurulle narttuhaukkuaan ja vahti myyränkoloja siltä. Kuru on onneksi lungi jätkä, joka vaan katseli narttuiluja ja antoi Umbran muka määrätä. :)
Kiva oli nähdä, yritetään, että nyt väli seuraavaan tapaamiseen ei venyisi näin pitkäksi.

Komea Kuru

Tuijottelua ja haukkumista

Leikkiinkutsu

Pinkomista

Aarre

Yhteiskuoppa

Umbra kuopalla

Tyyppien leikkiä

Mökillä ja Pirunkirkolla

Mökkiranta

Me oltiin lauantaista sunnuntaihin mökillä. Kotiin palattiin niin, että ehdin hyvin vielä agilitytreeneihin Keksin kanssa. Reissu oli tosi kiva, mökkikin saatiin lämpimäksi vaikka alkuun hiukan epäilytti, kun sisällä oli vilpoisempaa kuin ulkona. Koirat nauttivat reissusta todella paljon, niin Tosca, Keksi kuin Umbrakin riehaantuivat täysin mökille päästyään ja kirmasivat pitkin pihaa. Erityisen hauskaa oli nähdä Toscan into mökille pääsystä. Se ei nauhalle tallentunut, mutta Umbran rottakävelyt rannassa sen sijaan tallentui.

Umbra riekkuu

Lauantaina me ulkoiltiin mökin lähistöllä, saunottiin ja ihasteltiin syksyisiä maisemia. Nähtiinpä me kaksi kiven alle talviunille käpertynyttä sisiliskoakin.

Niinilammella

Sunnuntaina me tehtiin pieni retki läheiselle Niinilammelle ja siellä sijaitsevalle Pirunkirkolle. Wikipedia kertoo Pirunkirkoista näin:

"Pirunkirkko on nimitys useille erilaisille kallio- ja kivimuodostumille.

Pirunkirkkoihin liittyy kansanperinnettä. Kerrotaan muun muassa, että niitä olisi käytetty Suomessa suojapaikkoina isovihan aikana.

Kolin Pirunkirkko muodostui maanjäristysten ja jääkauden muokkaamina."

Meidän oma matkaopas-geologi epäili tämän Niinilammen Pirunkirkon olevan myös murroslaakso.

Pirunkirkolla

Video Pirunkirkosta

Umbralle haltuunottoja ja valsseja

Tänään oli taas Umbran vuoro treenata. Ohjattuna treeninä oli kymmenen esteen harjoitus, jossa treenattiin haltuunottoa ja irtoamista. Se meni oikein hyvin. Ohjeeksi sain, että pitää luottaa Umbraan ja keskittyä ohjaamiseen. Tässä treenissä haltuunotot toimivat, kuten myös persjättö, jonka sinne tein. Umbra haki myös hienosti putken pimeätä päätä ja serpentiinikin saatiin sujuvaksi, kun vähän hinkattiin.

Itsenäisenä treeninä oli pakkovalssi treeni ja pieni radan pätkä, jossa tarkoitus oli treenata vekkiä (muurille), takaakiertoa ja valsseja. Susannan iloksi sain aikaiseksi ottaa kameran mukaan ja vielä pyydettyä treenikaveria kuvaamaankin meidät. Eli tässä näyte tältä päivältä. Rimat olivat 45 sentissä. Ensimmäinen takaakierto vähän takkuaa tässä kuvatussa versiossa, mutta ihan kivalta tämä näyttää omaankin silmään, vaikka suurimmat paukut ehdittiin ladata siihen ohjattuun treeniin. (seli seli. :) )

Umbralle persjättöjä.

Umbra olikin sitten tänään treenaamassa agilityä, kun isosisko oli kisoissa aikaisemmin päivällä ja jäi kotiin lepäämään. Ohjelmassa oli tälläkin ryhmällä persjättöä, niin itsenäisinä treeneinä kuin ohjattunakin.

Itsenäiset treenit sujuivat hyvin, aluksi Umbra ei meinannut malttaa odottaa lähtölupaa, mutta kyllä sekin saatiin muistumaan mieleen. Ensimmäisessä itsenäisessä treenissä oli vain hyppyjä, joita otin sellasilla 45-50 cm korkeilla hypyillä. Toinen itsenäinen treeni koostui kahdesta hypystä ja putkesta, missä treenattiin kuudella eri tavalla persjättöä. Oheistuotteena meille tuli treeniä putken pimeästä päästä, kun miä en ehtinyt Umbran edelle, jos lähdettiin samaan aikaan, enkä edes niin, että olin pari metriä edellä. Lähetin sen siis etsimään puten pimeää päätä ja näin sain etumatkaa niin, että ehdin tekemään ne persjätöt.

Tehtiin ohjattua treeniä pätkissä. Ensimmäinen 4 estettä sujui hyvin. Kepit otettiin itsenäisenä esteenä, nekin meni tänään tosi jees. Ohjatussa treenissä vaikeuksia tuotti jälleen kerran A radalla. Tämä harmittaa, mutta enpä miä teidä yhteään koiraa, joka ei olisi sitä oppinut, joten kärsivällisyyttä. Tuunattiin rata sitten meille niin, että otettiin A:n asemesta putki. Tämän jälkeen tämän harjoituksen loppu, jossa oli kahdeksan estettä ja kaksi persjättöä, sujui loistavasti. Treenikaverit sanoi, että miä juoksin ihan sika lujaa ja siltä se tuntuikin. Oikeassa vireessä ollessaan ja erityisesti suorilla Umbra tykittää ihan täysillä. Ja niin ne persjätöt, nekin sujuivat hyvin. Kaikkiaan jäi mega hyvä olo näistä treeneistä. A:lle paljon treeniä muiden esteiden yhteydessä.

Keksi kisoissa Hyvinkäällä 18.10

Kisoissa tuloksena oli kaksi x hylly. Ensimmäinen näistä oli ihan hyvä ja menevä, vain yksi haltuunotto unohtui ja Keksi meni yhteen houkuttimena olleeseen putkeen. Toisella luovutin kesken, kun yhdeksän ensimmäisen esteen aikana olin saanut kolme hyllyyn "oikeuttavaa" virhettä aikaan. Tai no, neljä, jos kiroilu lasketaan mukaan.

Positiivista: Keksi hyppäsi tosi hyvin, ainut kerta, kun se hyppäsi huonosti oli, kun ohjaus takkusi ja vauhti katosi. Siellä meni puhtaasti kaikki 45 cm aidat, 4 palikan täyspitkä medien pituus ja varmaan myös täyskokoinen okseri, joka oli hurjan kokoinen. :shock: Eli uutta matoa koukkuun, pitäisi vaan keskittyä ohjaamiseen, eikä koiran puolesta rimojen ylitykseen, niin miusta olisi Keksille enemmän apua. :)

Keksi ja persjätöt

Tänään miulla oli treeneissä mukana Keksi, Umbra pääsee sunnuntaina sitten treenaamaan. Treeneissä oli aiheena persjättö ohjattuna treeninä ja itsenäisinä putken pimeät päät ja pieni rata. Itsenäiset treenit sujuivat hyvin, Keksi on oppinut tosi hienosti hakemaan ne putken pimeät päät ja irtosi niille hienosti. Pikku-radassa ei ollut mitään kummallisuuksia. Keksi hyppäsi kohtuu hyvin, pohja on kyllä tosi pehmeä.

Ohjattussa treenissä yritin ottaa etumatkaa toiselle esteella ja se kostautui heti hitautena. Ihan selkeästi Keksi on nopeampi, kun lähden sen kanssa yhtä aikaa tai välimatka/etumatka ei ole liian suuri. Toisella kerralla harjoitus sujuikin sitten hyvällä vauhdilla kun lähdettiin yhtämatkaa. Puhtaastikin se sujui lukuunottamatta yhtä väärää päätä putkesta. Se jo legendaarinen katse koiraan unohtui hetkeksi. Otin treenin vielä kolmannen kerran ja se sujui myös oikein hyvin. Tässä treenissä oli neljä paikkaa persjätölle, kaikki ne toimivat hyvin lukuunottamatta sitä lipsautusta väärään putkenpäähän. Oikein kivat treenit.

Umbra treffasi Stidin.

Me käytiin tänään Haltialassa Stidin ja ihmisensä kanssa ulkoilemassa ja tytöillä riitti vauhtia. Vielä kolmen tunnin lenkin jälkeen, josta noin puolitoista sujui videoklipin merkeissä, tytöt pisti sisällä painiksi. Kivaa oli, niin ihmisillä kuin koirillakin.

Ensilumi

Umbra, sankarikoira

Tänään oltiin metsässä pitkällä lenkillä. Yht´äkkiä Jyri huusi, että Tosca juoksee väärään suuntaan. Meidän kuuroutuneella mummolla kun on tapana aina silloin tällöin "eksyä". Tosca haistelee maata tai tutkii ympäristöä muuten ja jos se ei näe meitä kohottaessaan katseensa, se lähtee posottamaan täysillä siihen suuntaan, mihin nenä osoittaa, yleensä tulosuuntaan.

Näin kävi siis taas tänään, mutta Jyrin huutaessa Toscasta näkyi vaan vilahdus pyllyä ja heiluvaa häntää, se oli tosi kaukana jo. Lähdettiin perään, mutta annettiin Umbralle komento:" Hae Tosca!" Umbra tietää jo tämän käskyn tarkoituksen ja lähti hurjalla vauhdilla ja innolla etsimään Toscaa. Juosiin siis metsässä Toscan perässä, mutta Umbra sai sen kiinni nopeasti, kun näki sen ja paimensi sen pysähtymään. Tässä vaiheessa me oltiin noin 50 metriä jäljessä eli ilman Umbraa me oltaisiin saatu hyvässä lykyssä juosta tosi pitkään, pieni hätääntynyt ja kuuro koira voi juosta yllättävän lujaa.

Umbrahan tuli aikoinaan meille kasvamaan Keksin kaveriksi, kun Toscasta joskus aika jättää. Nyt Umbralle on tullut toinen, vähintään yhtä tärkeä tehtävä Toscan paimenena. Umbra oli tänäänkin ihan korvaamaton, hoiti hienosti tilanteen. <3

Hippasilla

Ihana ihana Hippa (Omituinen metsähippa) kävi meillä eilen paiinkin otteeseen kylässä. Umbran piti vähän vahtia pesäänsä Hipalta, mutta muuten tyttöset tulivat tosi hienosti toimeen ja leikkivät nätisti. Umbra antoi Hipankin "selättää" itsensä ja rauhotti leikit pennulle sopivaksi. Tosin eipä niitä paljon tarvinnut rauhoittaa, Hippa ei ole enää kovin paljon Umbraa pienempi ja on tosi vankka tyttö.

Loppuun vielä Hipan ylistystä. Hippa leikki ja leikki, söi siansaparoa, kävi pissalla pihalla ja vähän sisälläkin, mutta jäipähän jotain konkreettista muistoksi. :) Hippa on todella reipas, iloinen, kiinnostunut kaikesta ja kaikista, kova leikkimään ja taistelutahtoa riittää ja se osaa rauhoittua tarvittaessa. Ja ulkoisesti Hippa on erityisellä tavalla kaunis, rakenteellisesti todella vankka ja miun amatöörin silmiin hyvä rakenteinen. Puna-hippa on kertakaikkiaan uniikki.



Kiitokset vierailusta, tervetuloa uudestaan, nähdään pian, oli kiva kun kävitte jne. :)

Umbran treenit; valssia ja puomille kulmia

Tänään oli taas Umbran ryhmän treenit. Itsenäisinä treeneinä oli lähtötreeni, puomille vientikulmia ja kepeille takaaleikkausta. Ohjattuna treeninä oli valssitreeni.

Puomille Umbra meni hyvin, eikä jännittänyt ohjaamassa olleita siivekkeitä ollenkaan. Ylöstulot se napsi hyvin, alastuloja pitää treenata vielä, Umbra haki vähän paikkaa, pysähtyi kyllä, mutta ehti kääntää takajalat pois kontaktipinnalta.

Lähtötreeni, jossa oli kaksi aitaa ja putki A:n alla sujui hyvin, Umbra malttoi hyvin odottaa ja teki aivan oikein, irtosipa putkellekin hienosti-hienosti. Tähän harjoitukseen olin tosi tyytyväinen. Keppien treenaaminen jätettiin tänään pois, kun halusin jättää paukkuja ohjattuun treeniin, joka oli pidempi radanpätkä.

Ohjatussa treenissä oli putkilla ja aidoilla hässäkkä, jonka muistaminenkin teetti vaikeuksia. Muistin sen kyllä hienosti, mutta aluksi meille tuli pikku stipluja; Umbra lähti ilman lupaa ja kävipä pissimässä kentällekin. Pissit siivottiin pois ja muutaman syvään hengityksen jälkeen uusi yritys. Ja Umbra meni koko harjoituksen täydellsesti lukuunottamatta viimeistä hyppyä, jota en näyttänyt tarpeeksi tarkasti. JEE!

Ahneella on kuitenkin tunnetusti huono loppu ja päätin vielä kerran yrittää harjoitusta Umbran kanssa. Tämä meni sitten tökkimiseksi ja keksin lopulta syynkin - Umbra alkoi jännittämään yhtä hyppyä, koska siinä oli erilaiset, kiinteät metalliset siivekkeet. Tai sitten se alkoi jännittämään lukiessaan miun jännityksen/ihmetyksen, kun koira ei hyppääkkään. Otin tämän hypyn muutaman kerran ihan namin voimalla ja lopetin. Selkeästi pitää treenata nyt näillä erilaisilla siivekkeillä. Mut jotta en nyt masentuisi omasta tyhmyydestäni, niin se kerta, joka meni hyvin, menikin sitten tosi hyvin, iloisesti, vauhdilla ja mikä parasta, miä sain ne valssit aika hyvin liikkumaan. :)

Tästä on hyvä jatkaa, varmasti Umbra tottuu näihin uusiin siivekkeisiin ja siihen nähden, että oltiin tuolla treenaamassa toista kertaa, se veti tosi hyvin. Me päästiin tekemään tuo ohjattu treeni myös viimeisinä, mikä ei varmasti auttanut tilannetta, mutta toisaalta se on sama kaikille, aina on jonkun vuoro olla viimeinen.

jk. Laskin tuossa ja tuo ohjattu treeni koostui siis 16 esteestä, mistä tosiaan viisitoista saatiin menemään puhtaasti. :) Aikas hyvin, selkeästi ollaan kehitytty kesän aikana. :)

Keksin ekat talvitreenit

Eilen illalla oli Keksin ekat talvitreenit. Tälläkin ryhmällä oli ohjelmassa takaakiertoa, itsenäisenä keppikulmia. Takaakiertotreeni sujui hyvin, siinä oli vaikeita paikkoja, erityisesti yksi vienti putkelle, mutta sain sen sujumaan, kun otin valssin siihen vetäjän neuvomalla tavalla. Ylpeä olin siitä, että sain valssin oikeasti tehtyä sujuvasti kahden esteen välille, vauhdissa, vaikka vientikulma oli haastava.

Keppikulmatreeni meni hyvin silloin, kun annoin koiralle tilaa, huonoiten silloin, kun yritin liikaa auttaa Keksiä. Tämäkin oli hyvä treeni. :) Hypyt oli jossain 40 cm korkeudessa, Keksi hyppäsi hyvin suoralla linjalla olevat hypyt, takaakierroissa se varoi vähän. Miusta tuntuu, että osittain tää on sitä, että Keksi varoo pudottamista niin paljon, että varoo hyppyjä. Iloisesti ja innolla se teki hommia. Tarkkailu jatkuu, hieroja tuleekin taas perjantaina katsomaan Keksin.

Ekat treenit hallissa

Tänään oli meidän ensimmäiset hallitreenit. Miä jännitin etukäteen sitä, miten Umbra käyttäytyy sisätreeneissä, kun viime talvena se oli vaisu aluksi hallissa. Ilmeisesti se kaikki menee juoksun jälkimaininkeihin, nyt ei ollut mitään ongelmia. Vähän levottomampi Umbra kyllä oli ja haukkui, kun me rakennettiin rataa, mitä se ei tee kotikentällä.

Treeneissä oli teemana takaakierto ja keppikulmat. Takaakiertoa tehtiin itsenäisenä treeninä ja ohjattuna osana pidempää rataa. Lisäksi päästiin tekemään puomia ja A:ta.

Takaakierto treenit sujuivat hyvin, ne Umbra kyllä osaa. Ohjattu treeni tehtiin kahdessa pätkässä, alun neljä estettä sujui hyvin. Jälkimmäisellä seitsemän esteen pätkällä Umbra pääsi kerran tekemään väärin, minkä jälkeen oli työ saada se korjaamaan kohta. Miä sain ohjeita omaan sijoittumiseen ja sen kautta tiukempiin linjoihin.

Puomin Umbra teki iloisesti, kyllä se on siihen saanut vauhtia, paljon vaan tsempitystä sille siinä. A:n se menee reippaammalla vauhdilla. Kontaktit näyttää tällä hetkellä aika lupaavilta. Kepeille otin sisäänmenoa ja sitten muutaman kerran kokonaan, pääsin lopettamaan sujuvaan ja vauhdikkaaseen suoritukseen.

Kaikkiaan oikein hyvät ensimmäiset treenit, kun Umbra ei tosiaan ollut aikaisemmin ollut paikassa ja mukana oli sille tuntemattomia koiriakin.

Naksutinkoulutuksessa

Eilen me oltiin Umbran kanssa naksutinkoulutuksessa. Kouluttajana oli Eini Alahelisten. Tehtiin osittain miulle jo tuttuja juttuja, mutta uusiakin juttuja tehtiin ja ideoita saatiin. Erityisesti kohdekeppi oli meille uusi tuttavuus. Alkuun Umbra tuntui tosi hyvin tajuavan idean, sitten se kokeili, että jos sen ottaisi suuhun ja loppua kohti taas alkoi ymmärtämään homman. Tätä jatketaan, vaikka vaan omaksi iloksi. Saimme myös neuvoja siitä, miten seuraaminen kannattaa opettaa naksun avulla. Kivaa oli, pienestä sadekuurosta huolimatta.

Keksi piirimestaruus joukkueessa

Eilen me oltiin Keksin kanssa piirinmestaruus joukkueessa, tulos 5, aika jotain 42-43 s, ihanneajan ollessa 49. Yksilökisat jätin väliin suosiolla, kolme starttia olisi ollut tässä vaiheessa liian iso pala Keksin lihaskuntoa ajatellen. Hyvä mieli jäi tästä radasta, tuo puomin alastulokontakti harmittaa toki, ei olisi pitänyt varmistaa ylösmenoa, niin olisin ehtinyt alastulolle tai sitten vaan olisi pitänyt juosta lujempaa. Keksi liikkui melko hyvin, muutama hyppy näytti jäykältä. Kuntotreeniä siis ihmiselle ja koiralle. Rata ei ollut vaikea, arvioitiin se 2. luokan tasoiseksi, mutta silti miä oon iloinen siitä varmuudesta, jolla me se tehtiin. Ehkäpä jokin palanen on taas loksahtanut paikalleen. :) Aikakin oli ihan ok meidän tasoon nähden. Toki ainahan sitä saisi sen pari sekuntia pois. Joukkuekaveri kirjoitti, että oltaisiin joukkuueena oltu viidensiä, joukkueita oli joku 7. Pääasia, että saatiin tulos.

Tässä meidän rata:
http://www.youtube.com/watch?v=w3cducmsC50

Peruna kerrallaan

Tehtiin tänään ratatreeneissä sellaista 17-18 esteen rataa. Umbra treenasi medihypyillä. Alun vaikeahko ohjauskuvio sujui hyvin, mitä nyt miä en ottanut tarpeeksi tarkasti Umbraa oikeaan päähän putkea. Puomi sujui vauhdilla, mikä oli päivä JES-juttu. Puomin jälkeinen kuvio aidoilla ja putkella meni jees, mutta A:lle Umbra ei mennyt. Tämä oli vähän outoa, kun viimeksi se meni hyvin, mutta toisaalta kulma oli haastava ja A:ta ei olla juuri tehty radalla, tosi vähän vaan. Keppejen alku oli hiukan hidas ja Umbra tuli sieltä liian aikaisin pois, tämä varmaan johtui ohjauksesta, ainakin monella muulla näytti olenvan samaa vikaa, että lähti kiirehtimään seuraavalle esteelle. Loppu sujui mainiosti. Pitää olla kuitenkin tyytyväinen, A:lle asti meni tosi hyvin, eli 11 estettä. A:ta otettiin sitten pelkästään, ensin hihnassa ja sitten vapaana ja pelkästään se kyllä sujui. A:ta radalla pitää siis treenata. Puomiin oon megatyytyväinen, sen Umbra teki nyt tosi hyvin. Peruna kerrallaan. :)

Pienet sammakot, pienet sammakot...

Eilen, kun kävelimme sateessa pienen pissalenkin, näimme viisi sammakkoa. Ja erityisesti kaksi kolmesta karvakorvasta näki ne. Ensin tiellä pomppinut sammakko sai Umbran haukkumaan. Keksi yhtyi mukaan, mutta tuijotti puuhun, ilmeisesti kuvitellen oravan aiheuttaneen Umbran kiivastumisen, ennen kun tajusi, että maassa pomppii jotakin. Muutaman metrin käveltyämme tästä ensikohtaamisesta, Umbra sukelsi pusikkoon pää edeltä ja siellä pomppi toinen sammakko, joka selvisi juuri ja juuri päätymättä Umbran napaan ala carte - illalliseksi. Tämän jälkeen nähtiin vielä kolme sammakkoa, jähmettyneenä tielle. Ilmeisesti ne nauttivat sateesta, mutta eivät raukat ymmärrä, että on jo kylmä, mikä kohmettaa ne keskelle tietä olla möllöttämään. Meitä huvitti suuresti, kun Umbra kävi näiden tapaamisten jälkeen katsomassa ihan läheltä jokaisen tiellä olleen vähänkin isomman lehden ja kiven, jos kyseessä vaikka olisi SAMMAKKO. Selkeästi Umbra löysi uuden potentiaalisen jahdattavan ja silmällä pidettävän ja mitä Umbra edellä, sitä Keksi perässä. :)

Circuit-trainingiä Umbralle

Umbran eilisissä agilitytreeneissä oli circuit-trainingiä. Pisteitä oli lähes yhtä monta kuin koirakoita, vain yksi koirakko aina vuorollaan oli lepo-/leikkipisteessä.

Pisteiden teemat olivat: irtoaminen putkelle, putki-puomi - ansa, sivusuuntainen irtoaminen, lähtö (odottaminen ja nopea startti), keinulle vienti, keppikulmat, neliö (takaakierrot ja välistävedot) ja vekki A:lle. Keppikulma treenin asemesta miä otin ihan vaan keppejä kuin myös keinulle viennissä otin pelkkää keinua.

Treenit sujuivat hyvin. Putkelle Umbra irtosi tosi hienosti miun ohjatessa oikealta puolelta, mutta toiselta puolelta se jäi kysymään - tähän paljon treeniä.

Puomi-putki - ansassa Umbra meni tosi iloisesti ja innokkaasti putkeen, puomille menoa se ensin vähän jännitti. Tämäkin alkoi sujumaan kuitenkin ihan jees ja puomilla oli vauhtiakin hiukan enemmän kuin aikaisemmin.

Sivusuuntainen irtoaminen yllätti miut positiivisesti - Umbra irtosi tosi hyvin ja miä pystyin olemaan parhaimmillaan kolmen-neljän metrin päässä siitä. JEI!

Lähtötreenissä ei ollut ongelmia, vaikka siinä oli kolme aitaa ja menin sen kolmannenkin taakse. Umbra odotti hienosti, mutta lähti kuitenkin liikkeelle hyvin luvasta. Tässä kohdassa sen piti vähän haukkua viereisen siirtolapuutarhan puolella meidän touhuja tarkkailleelle naiselle. Miun pien vahtikoira.

Kepeillä ei ollut isompia ongelmia, sain neuvoksi jatkossa kokeilla jäädä kauemmaksi kepeistä sivusuunnassa.

Keinu sujuu tosi hienosti ja iloisesti, sitä en voi liikaa hehkuttaa, miten hyvä se nyt on.

Neliöön saatiin kunnon vimmaa lainatulla karvalelulla. Sekä välistäveto että takaakierto sujuivat mallikkaasti molempiin suuntiin.

A:lla otettiin ihan pelkästään sitä itseään ja ihmeteltiin vierressä pomppinutta sammakkoa. :) A sujuu hyvin, alastulon kosketus oli varma. Ylöstulolta jätän pysäytyksen varmaan kokonaan pois ainakin A:lta, koska Umbra tarttee sinne kipuamiseen enemmän vauhtia.

Umbran hakutreenausta ja Pihkaa

Tänään Umbra oli toista kertaa treenaamassa hakua. Tehtiin sille sellaista treeniä, että porukka meni palkkojen kanssa metsään, ei kovin isolle alueelle ja sitten Umbran piti mennä ihmisen luota toiselle. Miä en oo varma, kutsuttiinko tätä makkararingiksi, haku-noviisi kun olen. Jokatapauksessa Umbralla oli kivaa ja iloisesti se hyppelehti tyypiltä toiselle. Mitään älyn valoa sen toiminnassa ei nyt voi parhaalla tahdollakaan nähdä, mutta kivaa tyypillä oli ja rohkeasti se eteni ihmiseltä toiselle. Metsään päästyään se oli ihan innoissaan, joten selkeästi se tykkää tästä. Jatketaan tätä uutta aluevaltausta aina kun vaan voidaan ja katsotaan, josko Umbra kehittyy hakijana. Kiitos taas kaikille osaavammille avusta ja neuvoista.

Toinen ihan huippu juttu tälle päivälle oli se, että nähtiin samaisissa treeneissä Pihka-pikkusiskoa. Tyyppi oli ihana, reipas, kaunis ja pätevä. Treenien jälkeen Umbra pääsi leikkimään Pihkan kanssa ja voi sitä riemua! Tyypit leikkivät tosi kivasti, juoksivat ja painivat pitkin metsää. Nyt Umbrakin tajusi, että Pihka on KOIRA, mutta osasi kuitenkin olla tarpeeksi rauhallinen otteissaan ja jopa heittäytyi alistuakseen leikin tiimellyksessä Pihkalle. Omituiset löysivät omituisen yhteisen sävelen hienosti. :) Nähdään pian taas.

Umbra kiitää

Eilen oli taas Umbran vuora treenata agia. Treeneissä oli ohjattuna treeninä keppikulmia, itsenäisenä vientejä keinulle ja puomi-putki - ansa. Helpotin kaikkia treenejä Umbralle reilulla kädellä. Puomi-putki - ansaa en itseasiassa ottanut edes, kun alkoi olemaan pimeää ja kosteaa.

Keinua miä otin ihan pelkästään, nyt Umbra meni ensimmäisiä kertoja keinua niin, ettei kummassakaan päässä ollut pöytää. Ja kärsivällinen treenaus on tuottanut tulosta. Olinhan joskus kyllä koittanut keinua sellaisenaan ja se oli Umbrasta jännä, minkä takia se hidasteli keinulla. Jatkoin siis keinun opettamista niin, että erikseen rämäytys ja nopea kiipeäminen. Kun nämä olivat kunnossa, otin ylösmenoon minipöydän ja alastuloon maksipöydän. Kun tämä puolestaan sujui iloisesti ja vauhdilla, poistin minipöydän ylösmenosta. Seuraava vaihe oli siirtää minipöytä alastuloon maksipöydän sijaan. Ja eilen siis otin pöydän kokonaan pois ja Umbra meni keinun kokonaan vapaana, iloisesti ja vauhdilla. JEE! Nyt vaan paljon toistoja. :)

Keinun ympärillä olleilla aidoilla miä vedin vauhtisuoraa ja vauhtirinkulaa. Ja Umbra suorastaan kiisi, miulla oli tekeimistä pysyä vauhdissa mukana. Rimat oli medi-korkeudessa, mutta Umbran vauhti ja pomput näytti niin hyvältä, että pian voidaan taas ottaa maksihyppyjä, ainakin matalia sellaisia.

Keppejä otin yhden aidan takaa ja ne sujuivat ihan hyvin, oikealta puolelta ohjattuna oli jotenkin vaikeampaa. Paljon siis vaan keppikulmien treenaamista meille.

Umbra Hakee

Umbra oli perjantaina ensimmäistä kertaa koittamassa hakua, mikä oli itselle myös ihan uusi tuttavuus koiraharrastuksista. Umbralle tehtiin pieniä harjoituksia ihan vaan niin, että pääasia oli, että se tajusi, että on ok mennä vieraiden luokse vapaana ollessa ja niiltä saa namia. Umbra oli aika innoissaan, enemmän oli luonnollisesti tuota intoa kuin taitoa, mutta ehkä sitäkin saadaan esiin, jos vaan päästään useammin hakuilemaan. Kiitos mukanaolleille neuvoista ja muusta avusta, yksihän tämän treenaaminen ei onnistuisikaan. :)

Keksi viidettä kertaa valmennusryhmässä.

Jäi tämä nyt kokonaan kommentoimatta, mutta sama vaativa ja tarkka työskentely jatkui, erityisesti sain kommenttia siitä, että oma liike töksähtelee, mikä vaikuttaa tietysti suoraan vauhtiin ja etenemisen sulavuuteen. Tällä kertaa kiinnitin erityisesti huomiota siihen, että pidin koiran näkökentässäni koko ajan ja siinä onnistuin, seuraavissa pitää kiinnittää huomiota tuoghon liikkeeseen.

Umbralle vauhtia, valsseja ja keppejä

Eilen kiirehdin taas suoraan töistä, hiukan myöhässä treeneihin. Siellä oli teemana vauhti, isolla vauhtirinkulalla sekä valssit viuhkan muotoon laitetuilla hypyillä sekä keppejen sisäänmeno. vauhtirinkula meni meillä vauhdilla, hienosti Umbra jopa irtosi edelle. Mokia tuli, kun en kertonut koiralle tarpeeksi nopeasti putken jälkeen tulevasta renkaasta ja yhdelle putkelle ohjasin huonosti. Tää oli tosi kiva harjoitus, Umbrallakin oli kivaa, kun sai posottaa suoraa täpöllä. Tää tehtiin matalilla maksiesteillä. Valssitreeni, jossa oli siis kuusi aitaa ja ne suoritettiin yhteensä 10 kertaa, tehtiin kolmesti. Ensimmäisellä kerralla Umbra oli vähän ihmeissään, toinen meni hyvin, kolmannella kerralla se oli jo vähän, että tylsää, mutta meni kuitenkin näppärästi. En sitten ottanut enempää. Kepeillä se teki ensimmäiset 6-8 toistoa hyvin, sen jälkeen viretaso laski. Harmitti, kun otin sen kerran liikaa niitä, mutta tästä viisastuneena tiedän seuraavan kerran jättää ainakin peräkkäiset toistot tuohon 4-6:een.

Keksi tokokokeessa

Keksi oli tänään Siuntiossa tokokokeessa. Tuomari oli Harri Laisi ja liikkuri Marketta Salo. Kaikkiaan miä oon tyytyväinen kakkostulokseen, joka saatiin, me ei olla nyt treenattu tokoa paljon ja miä olin vielä pienessä flunssapöhnässä. (En kuitenkaan possuflunssassa, kuumetta ei ole. ;) )

Mein rivi:

Luoksepäästävyys: 9
Paikalla makaaminen: 6
Seuraaminen kytkettynä: 8
Seuraaminen taluttimetta: 6
Maahanmeno seuraamisen yhteysessä: 9
Luoksetulo: 9.5
Seisominen seuraamisen yhteydessä: 8.5
Estehyppy: 9
Kokonaisvaikutus: 8.5

Pistemäärä yhteensä: 157, 2. palkinto. Ei sijoitusta.

Paikallolossa Keksi leikki jojoa. Sen vierestä lähti koira, minkä jälkeen Keksi nousi istumaan, kävi takaisin maate, nousi istumaan, kävi takaisin maate, tämä proseduuri toistui varmaan kolme, neljä kertaa. Miä meinasin revetä ihan täysin, kun se yritti ihan tosissaan, mutta sit aina tuli tylsää tai jotain... Seuraaminen taluttimetta meni plörinäksi hyvän alun jälkeen, kun Keksi jäi nuuskuttamaan jotain ja se jäi miusta taakse varmaan pari metriä, kunnes lähti sentään mukaan juoksuun. Miä osasin vähän oottaa tätä, kun se oli siitä alustasta ennen kehää jo sen verran kiinnostunut, et siellä varmaan on vanhoja naminjämiä tai muuten huumaavat tuoksut. Eniten miä pelkäsin sitä, että se paukkasee vieressä menevälle autotielle jonkin auton perään ja se, ettei näin käynyt oli miulle taas yksi voitto sinällään. Hyvä Keksi. Piilossa vaaninut Jyri, jonka oli tarkoitus pysäyttää tieltä liikenne ja taklata Keksin pakomatka heti alkuun päätökseensä ei joutunut toteuttamaan suunnitelmaansa. :)

Palautetta sain siitä, että seuraamisessa pitäisi tehdä suorempia linjoja ja siitä, että miun käskyt on liiankin tiukkoja. Tää johtui varmasti paitsi tavallisesta jännityksestä, myös siitä, minkä tuon tien läheisyys toi. Mut pitää treenata sit hiukan lempeemmän äänensävyn käyttöä.

Neljäs kerta valmennusryhmässä.

Keksi oli taas keksiviikkona treenaamassa Juha Oreniuksen johdolla. Rata näytti helpommalta kuin aikaisemmat - kuinka väärässä sitä voikin olla. Ihan alkuun, kolmannelle esteelle olin suunnitellut persjätön, joka jätettiin pois turhana, suoraviivaistettiin ohjausta. Kepeille viennissä miä menetin taas katsekontaktin koiraan ja se pyyhkäisi miun takana olleelle A:lle kerran jos toisenkin. Tähän auttoi vanha sääntö, katse pelivälineessä. Seuraavaksi takkusi ihan perusohjaus kohdassa, jossa koira hyppäsi esteen poispäin minusta ja seuraavan takaa minua kohti. Keksi paukutteli takana olleelle renkaalle miun ajoituksen ollessa milloin liian ajoissa ja milloin myöhässä. Seuraava vaikea kohta oli kepeille vienti avokulmasta. Tähän sain neuvoksi vastaisen käden, joka toimi sika-hyvin. Jes!!!Myös perusvälistäveto oli jostain syystä vaikea tällä viikolla, siihen myös katsetta koiraan ja oman liikkeen linja selkeämmäksi. Ei kait sitä isompia ongelmia ollut, kerran kaaduin ihan kunnolla peruutellessani ja vetäessäni koiraa putkelle. Ja peruutus jätettiin myös pois turhana... Ja viimeiselle esteelle vienti jäi ensimmäisellä kerralla keskeneräiseksi, katse puuttui ja Keksi nappasi toisen esteen. Eli tiivistetysti tämä kerta: Miun on keskityttävä katseen ja kontaktin ylläpitoon enemmän.

Umbran agilityä

Umbra on käynyt tässä viikon aikana treenaamassa kolme kertaa. Viime sunnuntaina treenattiin keinua ja saatiin sitä eteenpäin. Harjoiteltiin myös sylkkäriä. Sylkkäri meni matalalla esteellä varsin sujuvasti. Puomille haettiin vauhtia niin, että kosketusalustojen lisäksi mukana oli namipalkka. Tästä jatketaan. Maanantaina otin treeneissä keppejä, jotka meni hyvin ja vauhdikkaasti sekä ihan vaan sisäänmenoa niille naksuttimen kanssa. Keinua vahvistettiin myös. Eilen oltiin Umbran kanssa ratatreeneissä ja tehtiin kolmosluokan radalta viiden ja kuuden esteen pätkiä. Umbralla oli hyvin vauhtia, tosin jälkimmäistä pätkää miä jouduin sen verran hinkkaamaan, että into pääsi hiukan lopahtamaan, mutta kaikkiaan jäi hyvä fiilis. Kyl tää tästä. Tosin sen Tumanova seminaarin jälkeen itselle on vahvistunut se olo, mikä on ollut, että kisoihin mennään vasta, kun estevarmuus on kova ja viretason ollessa kohdalla, menee siihen sitten vielä vuosi tai kaksi.

Kolmas kerta valmennusryhmässä

Eilen oltiin Keksin kanssa kolmatta kertaa agilityakatemian valmennusryhmässä. Tällä kertaa rata oli suoraviivaisempi, mutta siinä oli muutama paha paikka. (rata, katso vihko)

A. Kepeiltä vienti hypylle, joka oli keppejen alusta katsottuna vasemmalla puolella, ihan keppejen alkupäässä - piti kääntää voimakkaasti koiraa. Ohje: Ohjaa vastakädellä, lähde liikkumaan hyppyä kohti, kun koira on toiseksi viimeisellä kepillä. Ikinä en olisi uskonut, että saataisiin tämä menemään, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta se onnistui, lopulta jopa tosi hyvin.

B. Hypyltä 13 hypylle 14. Katse koirassa, muuten Keksi hilpaisi vieressä olevalle A:lle.

C. Keinulta hypylle. Irtoaminen sivusuunnassa, sitten pakkovalssi.

D. Hypyltä putkelle, valssi. Tarpeeksi lähelle putkea, jotta koiran linjasta tulee mahdollisimman suora.

E. Puomilta pituudelle. Nappaa koira vastakkaisella kädellä mukaan tarpeeksi ajoissa.

Tumanova & Lacnakova seminaari

Kuvat: Nina Santaharju

Miä olin perjantaista sunnuntaihin Helsingin seudun kennelpiirin agilityjaostan järjestämässä, ensisijaisesti kouluttajille tarkoitetussa Tumanovan & Lacnakovan luotsaamassa seminaarissa. Tiivis rupeama, paljon sain vinkkejä sekä omaan ohjaukseen, että luotsaamani ryhmän ohjaukseen. Koirista miulla oli mukana Keksi ja sunnuntaina seuraneitinä myös Tosca.




Jos tiivistäisi annit, niin ehkä tärkeimmät opit koskien Keksiä oli:

- Persjätön käyttömahdollisuudet (Esim. Kepeiltä pois ja kepeille viennissä.)
- Ohjaaminen pari metriä edeltä
- Putkeen lähetys
- Tarkat linjat, parempi aika
- Lähetystä, takaakiertoa kauempaa treenattava.
- Luottoa koiraan+ liikettä.

Yleisesti ja miun ryhmää ajatellen:

- Estevarmuus, erityisesti kepit ja kontaktit
- Keppien sisäänmenon harjoittelu, naksutinmetodi.
- Ne linjat, ne linjat.
- Treenattaessa jotakin, jos ei onnistu, helpotus, sitten saman treenikerran aikana pikkuhiljaa vaikeutetaan, kunnes päästään haluttuun.
- Tumanova treenaa aina niin, että saa kolme huippusuoritusta peräjälkeen, ennenkuin lopettaa. Näin koira oppii.

(Radat+ tarkemmat ohjeet vihkossa)

Tätä kuvaa katsoessa miettii, että minäkö se pysyn pystyssä moisessa takakenossa. :)

Jyri ja Umbra olivat mökillä viikonlopun, nauttimassa kesän viimeisistä oikeasti kesäisistä mökkipäivistä ja keräämässä kiireen vilkkaa mustikoita talteen. Umbra oli kuulemma kerännyt kunnioitettavan määrän mustikoita, massuunsa.

Umbran treffit

"Äitiii, tuu auttaa!" Kuvat: Nina Santaharju.

"Noh, miä hoidan tän sitten itse..."

Umbralla oli keskiviikkoiltana treffit Jokiniemessä Rafin kanssa. Hiukan on Umbrasta tullut nainen, sen haukku oli Rafin kanssa leikkiessä korvia vihlovan korkea, varsinkin jos Rafi oli otteissaan hiukan rafimpi. Umbra yritti selkeästi selittää Rafille, miten hän on NAINEN ja vielä Rafia pienempi, joten voisiko sitä olla hiukan hellempi otteissaan. Loppulenkkiä kohden, kun päästiin sille puolelle jokea, jolla on lyhyempi heinikko, nähtiin enemmän tuttuja takaa-ajoleikkejä ja painimatseja. Näissä näytti siltä, että Rafi antoi Umbran määrätä. Okei, leikitään sit sun ehdoilla, jos sä haluat selättää mut, niin mä voin kyllä heittäytymällä vähän avittaa... Oli tosi kivaa, pian uudestaan!

Keksi toista kertaa valmennusryhmässä

Eilinen rata oli NIIN vaikea 26 esteen rata, että en meinannut edes muistaa sitä tutustumisen jälkeen - vääntöä, kääntöä, takaakiertoja jotain miljoona. (Ei vaineskaan, mut niitä oli joku kuusi) Saatiin ensin tehtyä pätkä esteelle 6, mikä oli aika hyvin meille tolta kyseiseltä radalta. Alussa esteen 5 jälkeen persjättökin toimi ihan magahyvin. Esteellä 6 siis vauhti tökkäsi, tehtyäni valssin väärään kohtaan, johon en siis sitä ollut suunnitellut, työnsin koiran väärälle esteelle.

Esteelle 9 piti ehtiä tekemään valssi ja oma vauhti ei aluksi riittänyt, muuta saatiin se menemään. Seuraavat ongelmat tulivat estelle 14 viennissä. Olin suunnitellut pyöräyttäväni Keksin siivekkeen ympäri ja sainkin sen yritysten kautta onnistumaan, mutta se oli tosi hidas ja kökkö. Sain ohjeeksi tällaisissa tilanteissa kierrättää koiran toista kautta, mikä on tämän tyyppisten koirien kanssa nopeampi vaihtoehto. Tämä toinen tapa vaan vaati sitä, että miä vedin Keksin tosi tarkasti kahden esteen välistä ja pakkovalssasin sen esteelle. Tätä ja vientiä siitä valssilla putkelle hinkattiin jokunen kerta ennen kuin jaloista löytyi tarpeeksi liikkuvuutta. Saatiin kohta kuitenkin sujumaan.

Esteelle 16 viemiseen sain samat ohjeet, kun esteelle 14 eli vedettään koira tarkasti esteiden välistä ja sitten käännetään pakkovalssilla oikealle esteelle. Seuraava vaikea paikka oli A:n jälkeinen hyppy, joka oli sivussa ja tyrkyllä oli toinen este. Lisäksi tähänkin tehtiin takaakierto. Siihen sain ohjeeksi vastaisella kädellä koiran mukaan ottamisen, oman liikkeen suuntaamisen selkeästi suoraan kohti suoritettavaa hyppyä ja ohjaavan käden vaihdon vasta, kun koira on mennyt ohi siitä viereisestä hypystä.

Hypyn ja pussin väliin olin suunnitellut valssin, mutta se jätettiin turhana pois, näin jäi siis pois myös pussille suunnittelemani takaaleikkaus. Vielä putken 24 jälkeen olevalle hypylle 25 sain ohjeita, miten otan koiran vastaan hypyn ylitse ja sitten vasta jatkan liikettä viimeiselle esteelle.

Treenit oli tosi hyvät, mutta raskaat. Miä en varmaan ikinä ole tehnyt näin vaikeata rataa ja oon kyllä ihmeissäni, miten saatiin se menemään. Todella hintansa väärti tämä koulutus, ainakin näiden kahden kerran perusteella.

Umbran hirmu hyvät treenit

Tänään sitten mietin, että mennäkkö Umbran kanssa tänään sen oman ryhmän treeneihin, vaikka edellisistä oli vain kolme päivää vai huomenna kisaavien treeneihin. Päätin kuitenkin mennä omiin treeneihin, josko siellä olisi helpompia harjoituksia. Noh, treeninä oli kolmosluokan rata. :) Miä jaoin radan ensimmäisellä kierroksella 4-6 esteen osiin hyvien palkkauspaikkojen mukaan. Keinua ei vielä voida ottaa radan yhteydessä, se on vielä vaiheessa, joten jätin sen suosiolla pois.

Tehtiin harjoitus miniesteillä ja yllättäen Umbralla löytyi taas vauhtia! Matalilla esteillä me tehtiin viime viikollakin, joten siitä ei ollut kyse. Oi oiskohan, oisihan valeraskaus menossa ohitse? Umbra teki hienosti töitä, meni ihan sinne minne piti ja kun miä olin kartalla, Umbra teki täysin oikein ja kolmosten rataa. Radalla oli takaakiertoja, pimeä putken pää ja tiukka vienti A:lle, muutamia vaikeita kohtia mainitakseni. Vähänkö olin ja olen iloinen. :)

Toisella kierroksella jaoin radan keinun kohdalta kahteen osaan, 8 esteen pätkään 10 esteen pätkään. Ja se meni tosi iloisesti, alkupätkällä taisin ohjata yhden kohdan itse väärin, mutta jatkoin vain matkaa. A:lla tuli toki pysäytykset, koska naksutin ja palkkasin kosketukset. Kepit, jotka menivät ensimmäisellä kierroksella täysin oikein, stiplattiin ja otettiin uusiksi. Pidempi pätkä, jossa oli mm. tosi haastava ohajuskuvio kahdella takaakierrolla kahdeksikon mallissa, meni sekin todella sujuvasti.

Tehdään nyt jotkut treenit mineillä ja katsotaan sitten tuota korkeutta taas uudestaan. Umbralla näköjään toimii se, mitä Anne sanoi, että sitä vedättää. Erityisesti alussa se ottaa vauhdikkaan lähdön, jos olen tarpeeksi kaukana siitä. Nyt on vaan niin hyvä mieli. Kiitos hyvistä treeneistä kuuluu osittain tietenkin Hennalle, jos luet tän. :)

Umbra treenaa agia

Tällä viikolla Umbra on treenannut kahdesti agilityä, tiistaina ja tänään perjantaina. Tiistaina tehtiin vekki-treenejä circuit training meiningillä ja saatiin niitä tehtyä ihan ok, vaikeammissa paikoissa en vaan aina meinannut löytää vekille oikeaa ja parasta paikkaa. Tänään tehtiin helpohkoa rataa, oisko esteitä ollut joku 16. Miä tein harjoitusta pätkissä, palkaten koiraa välissä.

Umbralla painaa valeraskaus vielä, hiukan on vauhti ja into kateissa, mitä ei ollut ennen juoksuja. Tänään sain sen kuitenkin leikkimään jo tutulla draivilla jonkin verran, mutta lelupalkkausta ei pystynyt koko treenejen läpi viemään, vaan suosiolla käytin nameja, kun kiinnostus leluihin laski.

Kaivelin edellisten juoksujen jälkeisiä meinikejä tuolta blogiarkistosta ja sellaisen huomasin, että sielläkin oli vauhdin kanssa tekemistä. Siististi Umbra tekee kaiken, mitä siltä pyydetään, mutta vauhtia ja intoa saisi nyt olla enempi. Pitää taas panostaa palkkaamiseen, niin leikkeihin kuin namipalkkoihinkin ja kerätä lelut lattioilta, jotta treeneissä leikkiminen olisi erityisen kivaa ja hyvä palkkio.

Jotta nyt ei takerruttaisi liikaa siihen, mitä pitäisi parantaa, niin tosi hienosti Umbra on tajunnut agilityn juonen ja esteeltä toiselle edetään sujuvasti, jos vain ohjaaja on kartalla. :) Vakaa luotto miulla on siihen, että vauhti sieltä tulee, kun sitä oli ennen juoksuja jo maksiesteilläkin.

Hieroja kävi

Viimeksi kun oltiin kisoissa, Mikkelissä, Keksillä tuli ilmeisesti jokin revähdys kun se hyppäsi toisella radalla tosi huonosti ja kielsi myös hyppyjä. Muutaman päivän kisojen jälkeen se vingahti aina silloin tällöin, pyrkiessään syliin tai lähelle kyhnäämään ja varsinkin yön jälkeen. Pahin meni ohi muutamassa päivässä. Tänään meillä kävi hieroja, joka koplasi Keksin kunnolla ja kyllä siltä löytyi kireitä kohtia, ylhäällä lavoissa ja selässä. Lisäksi toisen etujalan lihakset aristi ja saman puolen takajalka myös. Liekkö tuo etu koipi sitten revähtänyt, tai lavat, nämä vaihtoehdot hierojalle tuli mieleen. Mitään hirmu pahaa ei onneksi löytynyt, mutta hieroja suositteli lauantain kisojen väliin jättämistä. Revähdys kun voi pahentua uudestaan, jos se on vielä kipeä. Miä jätän kisat väliin suosiolla, koiran terveys on kisahumua tärkeämpi. Treenata saadaan, vedetään nyt treenit mineillä jokunen viikko ja seuraillaan tilannetta.

Agilityakatemian valmennusryhmässä

Eilen oltiin Keksin kanssa ensimmäistä kertaa agilityakatemian valmennusryhmässä. Treenit veti Juha Orenius. Treenattiin rataa, joka oli kohtuullisen vaikea, pahoja paikkoja riitti ihan tarpeeksi ja houkutusesteitä oli niin, että monessa kohtaa piti viedä todella tarkasti eteenpäin, ettei lipsahanut väärälle esteelle. Ja kyllähän me lipsahdeltiin. Kaikkiaan jäi kuitenkin hyvä mieli, reipasta menoa ja piiskausta oli ilmassa. Me tehtiin rataa minihypyillä, seurailen tuon Keksin vointia nyt alkuun tauon jälkeen. Tänään tuleekin hieroja myös katsomaan Keksin lihaksiston läpi.

Eilisen tärkeimmät opit oli:

- Vastakkaisen käden käyttö tilanteissa, jossa pitää ottaa vahvasti haltuun ja viedä koira esteiden ohitse. Paljon treeniä, käden vaihdon ajoitus pitäisi löytää kohdalleen. Koiran puoleiselle kädelle ei saa vaihtaa liian aikaisin eikä tietenkään liian myöhään.
- Liikettä, liikettä, koko ajan hiukan koiran edelle. Tässä ei tietysti ole mitään uutta, mutta kummasti liikettä löytyy, kun vieraampi ihminen huutaa kentän reunalta. :)

Saatiin rata menemään lopulta hyvin, tosin väsy alkoi painamaan intensiivisen treenauksen loppupuolella ja sitten aikaisemmin hyvin menneissä kohdissa tuli epätarkkuutta. (Vekki A:lle,
katso rata vihkosta.) Iloinen olin siitä, miten selvittiin kohtuu haastavasta keppien kulmasta ja lopulta koko radasta. Vastaisen käden käyttökin alkoi hiukan aueta. Valsseista saatiin kiitosta ja tietenkin muutenkin niistä nappisuorituksista eri radan osilla. Innolla odotan ensi viikkoa.

Hoidossa

Mein tytöt oli hoidossa hiukan yli viikon (10 vuorokautta) meidän ihmisten ollessa matkalla. Oikeastaan se oli tytöillekin vähän kuin loma, hyvien säiden vuoksi ne olivat saaneet olla kaiket päivät ulkona ja rapsuttelijoita oli riittänyt. Tytöt saivat kehuja hyvästä käytöksestä, erityisesti kuulemma Umbra käyttäytyy tosi hienosti ja on hyvin koulutettu. :-O Noh, ehkä miun äiti on pikkasen puolueellinen ja tottunut miun cavalierien kummallisuuksiin, kun kehui Umbraa niin kovasti, mutta mielellänihän minä paistattelen näissä kehuissa. Umbra oli kuulemma kävellyt hihnassakin tosi hienosti, vetämättä ja ohituksetkin oli mennyt hienosti. Koirat olivat oikein hyväkuntoisia ja iloisia. Onneksi ne ottivat meidät innokkaasti vastaan, eivät olleet jäämässä porukoiden koiriksi. Kaikki kävivät pusuttelemassa miut, Umbrakin, joka ei yleensä nuole, nuoli miun naamaa. Kiitos hoitajille, jos satutte lukemaan.

Arkiston helmiä

Löysin tässä aika tarkalleen kahden vuoden takaisia kuvia.


Söpö naamari. <3

Repoveden kansallispuistossa

Minä, Jyri ja Umbra kävimme tänään retkellä Repoveden kansallispuistossa kävellen noin neljän kilometrin reitin. Näimme ja koimme hienoja paikkoja, kohokohtina Lapinsalmen riippusilta, Katajavuorelle kohoavat portaat ja sen huipulta aukeavat maisemat.

Matkalainen

Lapinsalmen riippusillan ylitys menomatkalla.

Katajavuorelle kohoavat portaat pistävät kunnon ja mahdollisen korkeanpaikan kammon koetukselle.

Maisemat kuitenkin palkitsevat portaiden nousun.

Umbrakin ihmetteli ja ihasteli maisemia.

Tässä Umbra huomasi lähestyvät ihmiset.

Katajajärvellä oli isompikin venho.

Pudotus vuorelta oli korkea ja pystysuora, Umbra pysyi visusti hihnassa.

Levähdettiin tällä retkellä useaan otteeseen.

Lapinsalmen ylitys paluumatkalla.

Näimme kansallispuistossa marjapoimijoita, joista eräs kehui Umbraa hyvin kasvatatuksi koiraksi, kun ei haukkunut heitä. Paistattelin kehuissa ja sanoin, että onhan sitä yritetty kasvattaa, mutta ei se aina ole näin hiljaa. Jyri vielä lisäsi, että:" Se on nyt väsynyt." Mikä kyllä piti paikkaansa niin koiran kuin ainakin minun kohdallani. Kannatti kuitenkin lähteä, kiva reissu oli.

Umbra näkee pentuja

Hippa

Lauantaina Susanna-kasvattaja oli samoissa agilitykisoissa kuin minä ja Keksi. Kisojen jälkeen käytiin vaihtamassa koirat ja syömässä minun vanhempieni luona ja suunnattiin kohti Jyväskylää ja PENTUJA!!! Ja siellähän ne olivat, ihanat, pörhöiset ja reippaat kakarat. :)

Rohto ja sinisiskot Pihka ja takanarivissä Noita

Ursan, Lunan ja Umbran kohtaaminen järjestettiin ennen sisällemenoa pihalla ja kas kummaa: se oli seesteisempi kuin ikinä aiemmin. Vain hiukan murinaa ja ärinää ja siinä se. Selkeästi Lunan äitiys ja ehkäpä Umbran juoksujen jälkeinen seesteinen olotila vaikuttivat. Tai sitten, hui kauhistus, Umbra on aikuistunut. Vierailumme pentukotoon kesti vuorokauden, johon mahtui paljon pentujen lääppimistä, koirien lenkitystä, syöpöttelyä ja tietysti koirajuttuja yötä myöten. Umbra suhtautui pentuihin hiukan epäillen, miten näiden kanssa pitäisi olla päätyen siihen, että paras hiukan väistää ja murahtaa, jos pentu tulee liian tyrkylle. Hienosti Umbra siis selvisi sille astetusta ihan uudenlaisesta haasteesta - kuinka kohdata alle kuusiviikkoiset sisaruspuolet.

Pihka ja Noita lepää

Rohto lepää


Hippa lepää

Kaikki pennut olivat valloittavia, mutta yksi oli yli muiden. Jo etänä tehtävänsä tehnyt Hippa jatkoi sydämenmurskausta ottaen välillä vain pikkuiset nokkaunoset. Hippa pyrki kovasti syliin, tykkäsi silityksistä ja rapsutuksista, seuraili ihmisiä ja oli vain kertakaikkiaan valloittava pieni eläin. Mahdolliset syntyneet ennakkoluulot tätä pientä kehityshäiriöistä pentua kohtaan karisivat viimeistään tuhka tuuleen siinä vaiheessa, kun se juoksi satanen lasissa meidän ihmiset perässä ulkona haukkuen tomerasti. Sääliä tämä pentu ei tarvitse, vaan kaikkea sitä, mitä pentu muutenkin, tekemistä ja ruokaa. :)

Pihka kokeilee koipiaan

Sinisiskot ja Rohto olivat reippaita, kovia ottamaan painimatsia ja koko ajan kokeilemassa uutukaisen kehonsa kykyjä ja taipumista erinäisiin hyppyihin, kiipeilyihin sekä uutukaisten koipien koiravoiman tehokkuutta.

Rohto loikkii ja Pihka katsoo


Noita lähtökuopissa

Ottamieni kuvien laatu ei päätä huimaa, kuvattavien ollessa aika vauhdikasta sakkia, mutta tunnelma välittynee ja jää muistoksi. Kiitos Susannalle ja Omituiselle porukalle, kun huolitte meidät kylään.