perjantai 30. tammikuuta 2009

Treffit Rafin kanssa

Me tavattiin tänään iltapäivälenkkeilyn merkeissä suomenlapinkoira Rafi ja ihmisensä. Lenkkeiltiin meidän lähimaastoissa, pellolla ja metsässä. Umbra ja Rafi ei ole aikaisemmin päässyt lähikontaktiin, mitä nyt ovat treenikentällä toisiaan silmäilleet. Nyt tyypit pääsivät kuitenkin leikkimään lappalaisten välillä rajuhkon näköistä ja kuuloista leikkiä. Tuttuun tapaan nähtiin kaikenmaailman tukistusotteita (koirien kesken siis), vauhdikasta juoksua, puolinelssoneita, ylijuoksuja ja kiihkeitä tunteita. Umbra oli pieni miehekkään Rafin rinnalla, mutta reippaasti se pisti kampoihin. Muutaman kerran Rafi jyräsi Umbran yli, saaden mein typykän vinkaisemaan, mutta saapa maistaa kerrankin omaa lääkettään, kun tekee tuota samaa aina mein lieroille. Lenkki oli kiva ja seura loistavaa, kiitos siitä ja nähdään uudestaan samoissa merkeissä. :)

maanantai 26. tammikuuta 2009

25.1. Agilitytreenit

Eilen illalla oli taas agitreenit ja tällä kertaa molemmat tytöt olivat mukana. Treeneissä oli ohjattuna treeninä persjättö ja itsenäisenä sellainen vauhtirinkula, jossa oli putki, kepit, A ja rengas.

Umbran kanssa itsenäinen treeni ei ollut kovin sujuva, koska putkea lukuunottamatta kaikki muut esteet ovat vielä työn alla. Umbran kanssa tämä harjoitus oli siis enemmän yksittäisten esteiden tekemistä. Renkaan kohdalla oli ongelmana se, ettei olla otettu sitä Umbran kanssa varmaan melkein koko talvena. Kyllä se sen sitten teki, mutta kovasti kysyi ja meni välistäkin. Eli paljon rangastreeniä Umbralle jatkossa. A:lla ylösmeno meni hyvin, mutta alastulolle pitää saada varmuutta kosketusalustalle, joten jos on mahdollista, voitaisiin jättää A toistaiseksi hautumaan ja ottaa kontaktejen suorittamista puomilla. Kepit on ihan kohtuullisessa kunnossa, muutaman kerran muistuttamisen jälkeen ne alkoi taas sujumaan ja hiukan niissä on jo nähtävissä itsenäistä työskentelyä, hetkittäin.

Ohjattu treeni, eli persjättö sujui hyvin. Persjättö ei ollut ongelma Umbralle ja se tuntui ihan toimivalta. Otettiin ensin treenistä neljän esteen pätkä ja lopuksi vielä koko systeemi ja se meni oikein hyvin. Niissä kohdissa, joissa miun vauhti hidastui Umbra pysähtyi esteelle kerran-pari, mutta päästiin jatkamaan matkaa, kun vaan tsemppasin sitä. Pitää siis muistaa kehua Umbraa ja puhua sille radalla. :) Harjoituksessa oli kaikkiaan siis 11 estettä ja saatiin se menemään hyvin. Jei!

Keksin kanssa molemmat harjoitukset meni hyvin. Persjättö toimii sillä hyvin, pitää yrittää joskus kisoissakin käyttää sitä hypyillä ja katsoa miten käy. :) Ensimmäisellä kerralla Keksi ehkä vähän ihmetteli parissa kohdassa, mutta toisella toistolla se meni niin hyvin, ettei otettu enempää.

Myöskin vauhti-rinkula meni Keksin kanssa tosi hyvin, otettiin A juoksukontaktina ja Keksi otti kontaktit tosi hyvin. Myöskään kepeissä ei ollut mitään ihmeellistä, molempiin suuntiin tehtiin rinkulaa ja sisäänmenot meni hyvin.

maanantai 19. tammikuuta 2009

Umbran agilitytreenit

Eilen illalla Keksi jäi sitten kotiin lepäilemään tiukan kisapäivän jälkeen. Miulla oli vetovuoro treeneissä, joten vaikka Umbra lähti mukaan, en odottanut ihmeitä. Treenattiin sylikääntöä ja aika kiemuraista kuviota muutenkin. Miä tein omalla vuorollani Umbran kanssa harjoituksen ensin kahdessa tai kolmessa osassa ja koska se sujuikin oikein hyvin ja Umbralla oli tarmoa ja vauhtia, otettiin vielä koko harjoitus. Ja se meni nappiin, iloisesti, vauhdilla ja ilman turhia haukkumisia. JES! Putkeenkin Umbra meni kuin vettä vaan, tosin en ole ihan varma, että ohjasinko Umbran kaikissa niissä kohdissa, joissa oli tarkoitus, sylkkärillä, mutta selkein paikka sujui hyvin. Esteet olivat medien toisesksi korkeimmassa kannattimessa, mutta pikkuhiljaa voitaisiin kokeilla matalia makseja, kun vauhti on taas löytynyt. Toisaalta ei saa olla ahne, sehän tiedetään millainen loppu ahneella on. Ihan treenejen lopuksi otettiin vielä kontaktitreeniä niin A:lla kuin puomillakin, ne sujuivat hyvin. Alastulokontaktia pitää treenata vielä enemmän.

Keksi kolmosiin!

Me oltiin eilen Kirkkonummella agilitykisoissa, joissa tuomarina oli Kari Jalonen. Samaan aikaan oli purinalla toiset kilpailut, joten Kirkkonummella oli vähän osanottajia - medi kaksi luokassa vain 6. Nousunolla paikka oli siis kuin pedattu meille, mutta tietäähän sen, millaiset jännitykset miulla silloin on.

Ekalta radalta saatiin hylky. Siinä oli miun mielestä oikeastaan vain yksi vaikea paikka - putken jälkeen piti saada koira vedettyä muurille, vaikka putkesta näkyi suoraan aita ja muurin jälkeen piti käänytä 180 astetta ja viedä koira kepeille. Ensin Keksi meinasi ottaa sen aidan ja sitten, vaikka sain sen käännettyä muurille, en vienyt sitä tarpeeksi kauas ja hyvin, minkä tuloksena se pyörähti ennen keppejä ja meni vielä väärään väliinkin. Keppejen jälkeen oli 90 asteen käännös oikealle ja pituus, joka jätettiin sitten kokonaan väliin, kun Keksikin ihmetteli, kun se tuli kepeiltä väärin pois. Loppurata sujui kuitenkin hyvin ja mikä parasta - kontaktit oli tarkat!!!

Toisella radalla miua en jännittänyt ihan yhtä paljon kuin ekalla. Siinä oli yksi kohta, jossa Keksi olisi voinut A:n asemasta mennä puomille ja alussa serpentiini, jonka teki vaikeaksi se, että me ollaan nyt Keksin kanssa viime aikoina lähdetty vaan yhtäaikaa ja nyt miun piti kutsua se ekalle esteelle. Muuten rata oli aika peruskauraa, mutta kaikki kontaktit oli pelissä, puomille mentiin kohtuu vaikeasta kulmasta ja vauhdilla. Me selvitettiin kuitenkin ne hankalatkin paikat ja tuloksena oli NOLLA!!! Me startattiin ekoina luokassa, joten muiden starttejen ajan miä jännitin sitä, että jos kolme muutakin koiraa saa nollan, me tiputaan niilltä nousunolla paikoilta. Näin ei kuitenkaan käynyt, Keksin nolla jäi luokan ainokaiseksi, joten me vieläpä voitettiin. Tippa nousi kyllä silmään, kun näin lopullisen tuloslistan ja siihen meidän tuloksen perään merkityn SERT maininnan.

torstai 15. tammikuuta 2009

Terran kanssa metsässä

Umbra ja Terra vähän vajaa 1 v 9 kk.

Me tavattiin eilen Umbran kanssa Terra sisko metsäretken merkeissä. Oltiin liikenteessä melkein koko päivä, neljän - viiden tunnin ajan siskokset saivat nauttia toistensa seurasta. Tytöt juoksivat, painivat, repivät keppejä ja leikkivät, kuten aina tavatessaan, tasaväkisesti. Koirien leikkejä on aina yhtä hauska seurata ja erityisen hauskaa se on, kun vauhdin huumassa ei edes tunnista omaa koiraansa, niin samannäköisiä ja oloisia ne ovat. Terralla on tosin ne pystyt korvat, suorat sääret ja enemmän turkkia kuin mein hömelöllä. Kaikki kuvat eiliseltä ovat Terran ihmisen ottamia, kiitos niistä ja mukavasta retkestä! Minulle ei mahtunut kamera mukaan, mutta päätös jätää kamera kotii harmitti kyllä suuresti luonnon kauneuden ja hienon sään keskellä. Umbra päätti myös tutkia jäätä, mutta vaikka miun päätä vähän paleltikin sen tutkimusmatka, kuva siitä on todella kaunis! :)


Omituiset sammaleella.



Jään olemusta tutkimassa.


maanantai 12. tammikuuta 2009

11.1. Agitreenit

Eilisissä treenilöissä olivat mukana molemmat koirat. Ohjelmassa oli kontaktejen tsekki - kaikki koirakot näyttivät, missä vaiheessa kontaktit ovat tai miten ne menevät ja sitten mietitiin hyvät ja huonot puolet sekä se, miten siitä eteenpäin.

Umbran kanssa ylösmenokontakti toimii tassukosketuksella tosi hyvin - alastulokontakti on vielä epävarmempi. Umbra kyllä ottaa kontaktipinnan, mutta maton koskeminen unohtui muutaman kerran tai se tapahtui tuurilla enemmän kuin oikean yrityksen kautta. Umbra sai miut kyllä nauramaan, kun se muutaman kerran oikein hyppäsi sellaisen myyrästys hypyn koskettaakseen kosketusalustaa. :)

Nyt vaan reilusti treeniä, erityisesti alastulolle. Alasmenolle miä sain ohjeeksi jättäytyä hiukan koiran jälkeen, että se saisi itse keksiä oikean suoritustavan ja muutenkin rauhoittaa omaa ohjausta sillä kohdalla ja ylösmenolla (muistaakseni) neuvottiin menemään hiukan koiran edelle. Tää miun pitää vielä tarkastaa. A-lle Umbra tarvii vielä paljon toistoja, mutta sinne se menee tosi iloisesti. Kontaktialustaa pitää vaan vahvistaa myös sille paremmin.

Keksillä kontaktit meni hyvin namilautasen kanssa, kuten olettaa saattaakin. Sen jälkeen otettiin toisto ilman namilautasia ja ainakin eilisissä treeneissä sille toimi se, että miä juoksin rinnalla käskyttäen sitä koskemaan kontaktipintaa. Tän kun saisi vielä kisoissa toimimaan paremmin. Sain ohjeeksi kokeilla kisatilanteissa yhden-kaksi kontaktia namilautasella ennen starttia, jospa se saisi Keksin hiukan etsimään namilautasta radalta ja hidastamaan näin ollen vauhtia. Pitää kokeilla seuraavissa kisoissa.

Ohjaustreeninä meillä oli aika simppeli ohjauskuvio, jossa oli paikkoja valsseille ja puolivalsseille, tosin tekipä jotkut sinne sylkkäreitäkin. Näissä treeneissä kuvattiin möllikoirakot, ensi viikolla kuvataan kisaavat. Tämä harjoitus meni Keksin kanssa muute hyvin, mutta ekalla yrityksellä se teki laajan kaarroksen kohdassa, jossa piti suoraan edessä olevan esteen sijaan tulla viereiselle esteelle. Toisella yrityksellä kokeilin vastaisella kädellä ohjaamista ja se toimi aika hyvin, tosin Keksi oli voinut jo oppia radankin. Muuten ei ole valittamista, Keksi kulki reippaasti ja iloisesti. Sain kyllä ohjeen kiinnittä huomiota miun käskyjen oikea-aikaisuuteen, ainakin eilisissä treeneissä ne tuli myöhässä.

Umbran kanssa tehtiin treeni helpotettuna ihan perus U-kaareiksi. Parin esteen ohi se tuli miun mukana, mutta jatkettiin vain matkaa - ongelma on yhä vieläkin se, että miä ennakoin liikaa ja en vie sitä tarpeeksi pitkälle vaan kuvittelen sen lukinneen esteen, vaikkei se vielä ole sitä tehnyt. Eli miun pitää viedä sitä pidemmälle.

Kivat treenit.

perjantai 9. tammikuuta 2009

Umbran kavereita.

Umbralla on ollut reilun viikon aikana tavallista useampia tilaisuuksia nähdä miun kavereiden koiria ja leikkiä niiden kanssa. Uutena vuotena meillä oli kunnia saada vieraaksi Stidi ihmisineen ja lappalaiset leikkivät tuntitolkulla pihalla ja sisällä. Stidi on tosi reipas ja iloinen pentu. Hetken levättyään se rynnisti korvat ojossa kohti seuraavaa painia. :)

Näimme viime viikolla myös Missyä ja Sadietä ihmisineen metsälenkin merkeissä. Umbra oli näiden punavalkoisten jutuista hiukan ulkona, ihmetellen niiden laajoja kaarroksia kaukanakin ihmisistä. Umbra seuraili kyllä tyttöjä sitkeästi ja yritti löytää yhteistä aaltopituutta kantelemalla keppejä samaan aikaan kuin Missy ja Sadie ja painamalla pää viidentenä jalkana mukaan risukkoihin.

Loppiaisena meillä vieraili harmaa norjanhirvikoira Aatunen, joka oli ottanut Umbraa korkeudessa kiinni. Aatukaan ei enää ujostellut Umbraa ja tyypeillä oli vauhdikkaat paini- ja juoksuleikit pellolla ja vähän vielä pihallakin näytettiin naapurustolle, kuinka tanner tömisee. :)

Äsken vielä kävi samasta taloyhtiöstä oleva 6 kk ikäinen punainen irlanninsetteri uros leikkimässä hetken verran meidän pihalla. Umbra ei ole leikkinut tämän koiran kanssa aiemmin ja setteriä vähän ujostutti aluksi Umbran kova ääni ja villi tapa leikkiä. Yhteiset leikit löytyivät kyllä aika pian ja setteri ei olisi halunnut ollenkaan lähteä kotiin isäntänsä mukana.

torstai 8. tammikuuta 2009

Tosca säikäytti

Tosca säikäytti meidät taas kunnolla. Mummeli alkoi eilen ontumaan tai paremminkin kolmijalkaiseksi (piti paljon oikeaa etujalkaa koukussa ilmassa). Pidettiin sitä levossa, mutta sitten Jyri astui Toscan jalalle, kun tultiin kaupasta ja se hyppi ja pyöri jaloissa. Tosca huusi ja näytti varovan jalkaa vielä aikaisempaa enemmän. Tänä aamuna ontuminen jatkui ja jalka näytti olevan turvoksissakin, joten varasin eläinlääkäri ajan ja Jyri vei Toscan sinne, miun ollessa töissä. Tosca oli käynyt röntgenissä ja jalkaa oli tutkittu pitkään - kuvat olivat puhtaat ja muutenkin eläinlääkäri oli ollut ihmeissään. Ihan loppumetreillä eläinlääkäri oli vielä puristanut Toscan varpaat läpi ja kahden varpaan välistä oli tullut paljon mätää. Ilmeisesti jokin tikku tai havunneulanen oli aiheuttanut märkäpaiseen kahden varpaan väliin. Jälleen kerran miä kävin mielessäni sen pahimman vaihtoehdon läpi ja jälleen kerran meidän Tosca the cat with nine lives näytti miulle mistä puusta se on veistetty. Vahvasta. <3

maanantai 5. tammikuuta 2009

4.1. Umbran agitreenit

Eilisiin treeneihin pääsi mukaan vain Umbbis. Keksi jäi kotiin lepäämään tiukkojen kisojen jälkeen ja miä sain mahdollisuuden keskittyä kunnolla Umbraan.

Treenien teemana oli vauhti ja sitä kyllä riitti. Tehtiin yhdentoista esteen radanpätkää, joka oli rakennettu niin, että siinä sai ja joutui juoksemaan. Miä helpotin Umbralle radan alkua niin, että jätettiin yksi takaakierto pois ja mentiin ekan hypyn jälkeen heti putkeen. Tää oli ilmeisesti hyvä päätös, Umbra ampaisi matkaan tykin lailla ja meikäläinen sai pinkoa. Kuudennen esteen jälkeen palkkasin Umbran, koska olin puhtaasti menneeseen alkutaipaleeseen niin tyytyväinen ja halusin palkata sen hyvin hyvästä suorituksesta kunnon riekutuksella. Viimeiset kuusi estettä otettiin leikkien jälkeen ja nekin meni hyvin. JEI!

Tämän jälkeen meillä oli juoksutreeniä ihmisille ja koirien kanssa leikkimistä ja juoksemista, minkä jälkeen otettiin rata uusiksi. Meillä uusinta ei mennyt yhtä hyvin kuin eka yritys, Umbra oli liian innoissaan ja alkoi kommentoimaan, tosin aloitettiin alusta ja sitten se sujui vähän paremmin. Vauhtia oli kyllä niin, että alkuperäset ohjauskuviot meni uusiksi ja mentiin enemmän sillä taktiikalla, että otettiin esteet siinä järjestykssä, kun ne vastaan tuli.

Kaikkiaan jäi hyvä mieli treeneistä, koska eka yritys meni aika nappiin. :)

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Toinen nolla kakkosista uusiksi.

Me oltiin eilen Keksin kanssa Hyvinkäällä agilitykisoissa. Ekalla radalla kauhisteltiin tapissa olevia rimoja ja myös rata oli haastava. Kolme rimaa tiputettiin, hyvin mahdollista, että erittäin huonolla ja tökkivällä ohjauksella oli oma osuutensa... Eli tuloksena 15 virhepistettä radalta, ihanneaika 47 ylitettiin kahdella sekuntilla, tulos 17,08. Keksiin olin tyytyväinen, se teki parhaansa.

Päät saatiin kokoon kuitenkin toista rataa varten ja onneksi tuomari päätti jostain syystä (kuulemma vauhtia saadakseen) tiputtaa rimoja yhden alemmas, joten mun ei tarvinnut jännittää niitä. Rata oli ainakin meille ensimmäistä helpompi ja se sujui miun mielestä tosi hyvin, tuloksena NOLLA! :) Aika oli 44.11, ihanneaika myös 47 s. Aika loppumetreille saatiin jännittää, sijoitutaanko kolmen parhaan joukkoon, mutta ei - neljäs sija lankesi meidän osaksi. Hiukan harmitti, muttei paljon, olihan vuosi nyt hyvin startattu. Kisoissa palkittiin kuitenkin viisi parasta, joten palkinnoille yllettiin.

Kotiin päästyäni tutkin sitten sääntömuutoksia ja tajusin, että ilmeisesti meidän Kirkkonummella 18.5. saama yliaikainen nousunolla ei ole enää käypää valuuttaa kolmosiin noustessa - uusien sääntöjen mukaan kuin nolliksi lasketaan vain 0,00 nollat. Samaan syssyyn huomasin kuitenkin, että kakkosluokassa kilpailijamääriin sidotut nousunollat menevät niin, että isoissa kisoissa myös neljäs ja viides kilpailija voivat myös saada nousunollan.

Eilisissä kisoissa medi 2:sia oli 30 ja me oltiin neljänsiä, mikä jo itsessään tuntuu hyvältä, mutta jos siis tavailin sääntöjä oikein, me ollaan sääntömuutoksen myötä nyt sitten menetetty yksi nolla, mutta eilinen nolla korvaisi sen - eli yksi puuttuu vieläkin. :)