Loppuvuosi ei ole ollut ihan niin hiljaiseloa kuin blogi antaa ymmärtää. Umbran kanssa ollaan treenattu agilityä. Periaatteessa treenit on mennyt koko ajan eteenpäin ja vauhtia on ollut kivasti. Kävipä Umbra ihan vieraalla hallillakin Psl:n agilitypäivänä demonstroimassa agilityä. Viime treenit meni taas vähän laiskemmissa merkeissä, mutta saattoi mennä silmätulehduksen piikkiin.
Hakutreeneissä me ollaan käyty muistaakseni kerran. Umbran kanssa pystyy tekemään hyvin jo melko pitkiä pistoja ja se selkeästi tietää, mitä metsässä ollaan tekemässä. Kitkan kanssa miä tein viimeksi jo lyhyitä pistoja, niitä voidaan jatkaa seuraavan kerran, kun treeneihin mennään. Ne sujui hyvin, nyt pitää sit vaan seurata sen edistymistä ja vaikeuttaa pikkuhiljaa treenejä.
Kitka on käynyt myös uiskentelemassa muutaman viikon välein. Kitka ui tosi hienosti, tasapainoisesti ja reippaasti. Altaasta se loikkaa aina iloisesti ylös, altaaseen menossa se tarvitsee vielä aikalailla apua. Viimeksi se kuitenkin jo leikkikin altaan reunalla ja haki palloa altaasta, jos sai sen kahlaamalla haettua. Uimahallille Kitka kävelee niinkuin kaikkiin tilanteisiin, iloisesti ja vailla huolta huomisesta.
Tai no, on Kitkalla omat haamunsa, mutta ne käydään aina yhdessä katsomassa. Esimerkiksi pimeässä metsässä vaaniva vaalea kivi tai tuulessa läpsyvä pressu on ollut sellaisia vahtihaukun aiheuttavia juttuja. Reippaasti ja luottavaisesti Kitka kuitenkin aina tulee mukaan tarkastamaan näitä outouksia.
Kitkan ja Umbran kanssa on myös käyty melko säännöllisesti treenaamassa tokoa naapurustosta löytyneen lappalaiskaverin kanssa. Kitka on tosi helposti motivoitavissa, koska se on niin pohjattoman ahne. Se tekee vaikka kuperkeikan, jos siitä saa palkkaa. Uusin "kuperkeikka" on se, että Kitka tasapainoilee metritolkulla edestakaisin myrskyn kaatamalla männynrungolla metsässä. Selkeästi agilitykoira-ainesta. :)
Keksille ei kuulu mitään ihmeellistä, se voi hyvin ja nauttii seurasta vanhaan malliin. Keksin kanssa me odotellaan lunta malttamattomina, jotta se ei pääsisi vahingossakaan löytämään sieniä ja saisi liikkua vapaammin metsässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti