Umbran luonnetesti 31.10. Vantaalla

Tuomareina olivat Lea Haanpää ja Bengt Söderholm.

Toimintakyky +1, kohtuullinen
Terävyys +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3, kohtuullinen hillitty
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti +1, erittäin vilkas
Kovuus +1, hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin

Laukausvarma +++

yhteispisteet 112.

Jyri vei Umbraa luonnetestissä, minä jännitin katsomon puolella. Alla veikkaus rivi, jonka tein 7.10, kun mietin, minkälaiset pisteet Umbra tulee luonnetestistä saamaan. Suluissa oleva on kakkosveikkaukseni ja punaisella merkitty se saatu pistemäärä.

toimintakyky: +2 (tai +1) +1
terävyys: +1 (+2) +1
puolustushalu +3 (+1) +3
taisteluhalu +2 (+3) -1
hermorakenne +2 (+1) +1
temperamentti +1 (+3) +1
kovuus +1 (+2) +1
luoksepäästävyys +2 (+3) +3
Laukauskokematon, laukausvarma +++

Eli aika hyvin tunnen koirani, neljä osasuoritusta meni ensimmäisen veikkaukseni mukaan (terävyys, puolustushalu, kovuus, tempperamentti) ja kolme toisen veikkaukseni mukaan (toimintakyky, hermorakenne ja luoksepäästävyys). Se osasuoritus, jonka arvioin aivan metsään oli taisteluhalu.

Itse kokeen kulusta sen verran, että alkuun Umbra piippaili hiukan katsomon puolelle, jossa minä ja runsaat kannustusjoukot olivat. Kokeen alkaessa se kuitenkin keskittyi hyvin siihen. Umbra ei leikkinyt tuomarin kanssa ja tässä onkin se ainoa jossittelun paikka - olisiko taistelutahto noussut plussalle, jos oltaisiin otettu oma lelu kepin asemesta leikkimiseen? Toisaalta tuomarit ovat niin kokeneita, että näkevät taistelutahdon kyllä leikkimättäkin. Taistelutahdon arviot minulla meni itselläni Umbraa arvoidessani eniten metsään, koska se tosiaan taistelee miun kanssa leluista, myös kepeistä. Umbra kyllä on leikkinyt pehmeillä leluilla vieraidenkin kanssa.

Kelkalla se reagoi voimakkaammin kuin olin ajatellut. Umbra oli pitkään epäluuloinen sitä kohtaan. Myös uhkaustilanteessa Jyrin ollessa vielä mukana Umbra reagoi aluksi todella isosti, säikähtäen, mutta heti kohta alkoi toimimaan. Luoksetulon Umbra onneksi teki Jyrin luokse eikä siihen viereiseen katsomoon minun tai Susannan luokse. Haalari-tynnyri - kujalla Umbra ei reagoinut kovin voimakkaasti haalariin, mutta tynnyriin kyllä. Toisella kierroksella se varoi tynnyriä ihan selkeästi. Uhattaessa yksin ollessaan, Umbra ei tehnyt mitään. Kun se huomasi hyökkääjän se kääntyi katsomaan häneen ja istui alas ja leikki pientä ja kilttiä koiraa.

Pimeässä huoneessa Umbra oli alun empimisen jälkeen kyllä lähtenyt etsimään Jyriä, kokeillut eri reittejäkin ja ollut jo kerran ihan vieressä, mutta ei ollut ilmeisesti tajunnut Jyrin olevan siinä. Siitä, että Umbra toimi vielä siellä pimeässä, oli miulle pienoinen, mutta tietenkin positiivinen yllätys. Sen verran se paineistui testin aikana. Laukauksista sen verran, että ensimmäisen kuullessaan Umbra hiukan hätkähti, mutta toisesta ei juurikaan välittänyt.

Kaikkiaan miä oon tyytyväinen, sekä siihen että vein tuon testattavaksi, että siihen, kuinka tunnen koirani. Tuomari kommentoi koiraa muummuassa niin, että se on erittäin vilkas, näkee kaiken ja ehkä enemmänkin, keksii omiaan. Tämä oli siinä mielessä hassua, että samana aamuna miä olin käyttänyt lähes samoja sanoja, kun puhuimme Susannan kanssa siitä, kuinka testi tulee menemään. Toisaalta Susanna sanoi saman puhelun aikana, että se tykkää Umbrassa sen elämänilosta - ja tuomari käytti Umbran kohdalla samaa sanaa. :) Testin jälkeen Umbra palautui miun mielestä hyvin, kirmaili mutsin ja puolisiskosten kanssa vailla huolta huomisesta.

Keksi UI!

Tänään oli talven ensimmäisen uintireissun vuoro. Umbra on menossa huomenna luonnetestiin, joten sitä en viitsinyt edellisenä päivänä viedä uimaan. Mukaan lähti sen sijaan Keksi. Miua jännitti, koska Keksi ei ole ikinä uinut, mitä nyt pentuna tippui laiturilta ja sitten se on kahlaillut muutaman kerran vähän syvemmälle. Ajattelin, että Keksi jännittäisi kovasti uimista, mutta tuo pieni koira se vaan jaksaa yllättää.

Keksi kyllä jännitti altaaseen menoa, mutta sen uiminen oli melkoisen hallittua ja hyvin vähän se pyrki pois altaasta. Liivit sillä toki oli päällä. Keksi kääntyi koko ajan paremmin ja itsenäisestikin vedessä ja ottipa se namitkin vastaan niin altaasta tullessaan kuin siellä ollessaan uimaopelta. Uimisten välillä se ei jännittänyt oikeastaan ollenkaan. Fööniä Keksi jännitti vähän, mutta ei pahasti. Keke pääsee kyllä uimareissulle mukaan toistekin! :)

Pöllö

Pöllö oli tänään pellolla jaakannut meidän tyttöjen perään. Jyri oli huomannut pöllön aiemmin möykkynä puun oksalla ja kun möykky oli kadonnut, ottanut varmuuden vuoksi koirat kiinni tavallista aiemmin. Onneksi, koska ihan hetki sen jälkeen Jyrin pään yli oli lentänyt viirupöllö. Umbra oli sanonut sille pari valittua sanaa, mutta pöllö oli lentänyt vain puuhun ja jäi katsomaan noita. Sen jälkeen pöllö oli siirtynyt koko ajan meidän porukan mukana ollen aina askeleen edellä. Jyrillä ei ollut mukana kuin Keksi ja Umbra, mutta kyllä silti hirvittää - ajattelikohan se ottaa Keksistä paistin? Keksi nyt sentään on vielä aika iso cavalier, mutta 7 kiloinen piskuinen Tosca lähtisi varmaan helposti pöllön matkaan. Pitää pitää silmät auki jatkossa, ettei käy hullusti, pahaa jälkeä siitä jokatapauksessa tulisi jos pöllö iskisi.

Umbralle takaaleikkauksia

Eilen oli taas Umbran vuoro treenata agia. Ohjelmassa oli takaaleikkaustreeni ohjattuna ja itsenäisinä sivusuuntaista irtoamista renkaalle, putken pimeiden päiden hakemista ja keppitreeni, jossa persjättöjä ja keppikulmia.

Ohjattuun treeniin pääsyä odotellessa otettiin A:ta, joka oli sellainen huopapintainen. Umbra teki tosi hienosti two on-two offit siihen, ilmeisesti se on mukava ja helppo pinta koirille pysähtyä. Muillakin on mennyt kontaktit eteenpäin näiden huopapäällysteisten kontaktiesteiden avulla.

Ohjattu treeni meni tosi hienosti. Se koostui kaikkiaan 15 esteestä, joista me jätetiin väliin keinu ja kepit radalla. Näin harjoitus jakaantui kolmeen osaan, joista ensimmäinen oli 4 estettä ja siinä kaksi takaaleikkausta, toinen kolme ja siihen kolme takaaleikkausta ja kolmas 6 ja siihen kolme takaaleikkausta. Jokaista pätkää otettiin pari kertaa ja mentiin eteenpäin. Umbralla oli intoa, mutta se malttoi kuunnella haltuunottoja. Päivän onnistuminen koettiin sellaisessa hankalassa kohdassa, jossa tehtiin takaaleikkaus muurilla ja jatkettiin toiseen suuntaan. Umbra ei tehnyt siihen mitään ylimääräisiä pyörähdyksiä, vaan hienon linjan seuraavalle esteelle. Kyllähän tuo muutaman kerran irtoili sellaisillekin esteille, mille ei olisi pitänyt mennä, mutta sekin on tavallaan hyvä - koiralla on selkeästi nyt moottoria ja motivaatiota. Kaikki nämä pätkät saatiin sujumaan hyvin ja innolla.

Itsenäisistä treeneistä hankalin oli sivusuunnassa irtoaminen renkaalle. Siinä oli aidat ohjaajan ja koiran välissä. Umbra otti renkaan hienosti, kun olin lähellä sitä, samalla puolella aitoja, mutta aitojen toiselta puolelta ohjaus renkaalle onnistui muutaman kerran ja siinäkin ne aidat olivat aika lähellä. Rengas treeniä vaan paljon, tämä olisi varmasti onnistunut paremmin perus hypyllä.

Putken pimeän pään treeni oli Umbrasta hauska ja tosi hienosti se sujahti putkeen vaikeemmistakin kulmista. Kepeille otettiin vaan sisäänmenoja avustajan kanssa. Hienosti Umbra otti ensimmäisen välin, toisen välin hakeminen avustajan kanssa ei toiminut vielä, katsotaan sitä ensi kerralla. Kaikkiaan hyvät treenit. :)

Syystreffit Kurun kanssa

Me treffattiin tänään Haltialassa Kuru (Liehkun Korvenkaiku) ihmisineen. Koirilla meni jutut hyvin yksiin, vaikka eivät olleet nähneet aikoihin. Kuru oli kovasti miehistynyt ja komistunut, vaikka ihmisensä ei sitä kuulemma itse huomaakkaan. Koirat leikkivät lappalaisten tapaan: juoksivat, ajoivat toisiaan takaa, kurmuuttivat vuorotellen toisiaan ja kaivoivatpa yhteistä kuoppaakin. Umbra myös kimitti Kurulle narttuhaukkuaan ja vahti myyränkoloja siltä. Kuru on onneksi lungi jätkä, joka vaan katseli narttuiluja ja antoi Umbran muka määrätä. :)
Kiva oli nähdä, yritetään, että nyt väli seuraavaan tapaamiseen ei venyisi näin pitkäksi.

Komea Kuru

Tuijottelua ja haukkumista

Leikkiinkutsu

Pinkomista

Aarre

Yhteiskuoppa

Umbra kuopalla

Tyyppien leikkiä

Mökillä ja Pirunkirkolla

Mökkiranta

Me oltiin lauantaista sunnuntaihin mökillä. Kotiin palattiin niin, että ehdin hyvin vielä agilitytreeneihin Keksin kanssa. Reissu oli tosi kiva, mökkikin saatiin lämpimäksi vaikka alkuun hiukan epäilytti, kun sisällä oli vilpoisempaa kuin ulkona. Koirat nauttivat reissusta todella paljon, niin Tosca, Keksi kuin Umbrakin riehaantuivat täysin mökille päästyään ja kirmasivat pitkin pihaa. Erityisen hauskaa oli nähdä Toscan into mökille pääsystä. Se ei nauhalle tallentunut, mutta Umbran rottakävelyt rannassa sen sijaan tallentui.

Umbra riekkuu

Lauantaina me ulkoiltiin mökin lähistöllä, saunottiin ja ihasteltiin syksyisiä maisemia. Nähtiinpä me kaksi kiven alle talviunille käpertynyttä sisiliskoakin.

Niinilammella

Sunnuntaina me tehtiin pieni retki läheiselle Niinilammelle ja siellä sijaitsevalle Pirunkirkolle. Wikipedia kertoo Pirunkirkoista näin:

"Pirunkirkko on nimitys useille erilaisille kallio- ja kivimuodostumille.

Pirunkirkkoihin liittyy kansanperinnettä. Kerrotaan muun muassa, että niitä olisi käytetty Suomessa suojapaikkoina isovihan aikana.

Kolin Pirunkirkko muodostui maanjäristysten ja jääkauden muokkaamina."

Meidän oma matkaopas-geologi epäili tämän Niinilammen Pirunkirkon olevan myös murroslaakso.

Pirunkirkolla

Video Pirunkirkosta

Umbralle haltuunottoja ja valsseja

Tänään oli taas Umbran vuoro treenata. Ohjattuna treeninä oli kymmenen esteen harjoitus, jossa treenattiin haltuunottoa ja irtoamista. Se meni oikein hyvin. Ohjeeksi sain, että pitää luottaa Umbraan ja keskittyä ohjaamiseen. Tässä treenissä haltuunotot toimivat, kuten myös persjättö, jonka sinne tein. Umbra haki myös hienosti putken pimeätä päätä ja serpentiinikin saatiin sujuvaksi, kun vähän hinkattiin.

Itsenäisenä treeninä oli pakkovalssi treeni ja pieni radan pätkä, jossa tarkoitus oli treenata vekkiä (muurille), takaakiertoa ja valsseja. Susannan iloksi sain aikaiseksi ottaa kameran mukaan ja vielä pyydettyä treenikaveria kuvaamaankin meidät. Eli tässä näyte tältä päivältä. Rimat olivat 45 sentissä. Ensimmäinen takaakierto vähän takkuaa tässä kuvatussa versiossa, mutta ihan kivalta tämä näyttää omaankin silmään, vaikka suurimmat paukut ehdittiin ladata siihen ohjattuun treeniin. (seli seli. :) )

Umbralle persjättöjä.

Umbra olikin sitten tänään treenaamassa agilityä, kun isosisko oli kisoissa aikaisemmin päivällä ja jäi kotiin lepäämään. Ohjelmassa oli tälläkin ryhmällä persjättöä, niin itsenäisinä treeneinä kuin ohjattunakin.

Itsenäiset treenit sujuivat hyvin, aluksi Umbra ei meinannut malttaa odottaa lähtölupaa, mutta kyllä sekin saatiin muistumaan mieleen. Ensimmäisessä itsenäisessä treenissä oli vain hyppyjä, joita otin sellasilla 45-50 cm korkeilla hypyillä. Toinen itsenäinen treeni koostui kahdesta hypystä ja putkesta, missä treenattiin kuudella eri tavalla persjättöä. Oheistuotteena meille tuli treeniä putken pimeästä päästä, kun miä en ehtinyt Umbran edelle, jos lähdettiin samaan aikaan, enkä edes niin, että olin pari metriä edellä. Lähetin sen siis etsimään puten pimeää päätä ja näin sain etumatkaa niin, että ehdin tekemään ne persjätöt.

Tehtiin ohjattua treeniä pätkissä. Ensimmäinen 4 estettä sujui hyvin. Kepit otettiin itsenäisenä esteenä, nekin meni tänään tosi jees. Ohjatussa treenissä vaikeuksia tuotti jälleen kerran A radalla. Tämä harmittaa, mutta enpä miä teidä yhteään koiraa, joka ei olisi sitä oppinut, joten kärsivällisyyttä. Tuunattiin rata sitten meille niin, että otettiin A:n asemesta putki. Tämän jälkeen tämän harjoituksen loppu, jossa oli kahdeksan estettä ja kaksi persjättöä, sujui loistavasti. Treenikaverit sanoi, että miä juoksin ihan sika lujaa ja siltä se tuntuikin. Oikeassa vireessä ollessaan ja erityisesti suorilla Umbra tykittää ihan täysillä. Ja niin ne persjätöt, nekin sujuivat hyvin. Kaikkiaan jäi mega hyvä olo näistä treeneistä. A:lle paljon treeniä muiden esteiden yhteydessä.

Keksi kisoissa Hyvinkäällä 18.10

Kisoissa tuloksena oli kaksi x hylly. Ensimmäinen näistä oli ihan hyvä ja menevä, vain yksi haltuunotto unohtui ja Keksi meni yhteen houkuttimena olleeseen putkeen. Toisella luovutin kesken, kun yhdeksän ensimmäisen esteen aikana olin saanut kolme hyllyyn "oikeuttavaa" virhettä aikaan. Tai no, neljä, jos kiroilu lasketaan mukaan.

Positiivista: Keksi hyppäsi tosi hyvin, ainut kerta, kun se hyppäsi huonosti oli, kun ohjaus takkusi ja vauhti katosi. Siellä meni puhtaasti kaikki 45 cm aidat, 4 palikan täyspitkä medien pituus ja varmaan myös täyskokoinen okseri, joka oli hurjan kokoinen. :shock: Eli uutta matoa koukkuun, pitäisi vaan keskittyä ohjaamiseen, eikä koiran puolesta rimojen ylitykseen, niin miusta olisi Keksille enemmän apua. :)

Keksi ja persjätöt

Tänään miulla oli treeneissä mukana Keksi, Umbra pääsee sunnuntaina sitten treenaamaan. Treeneissä oli aiheena persjättö ohjattuna treeninä ja itsenäisinä putken pimeät päät ja pieni rata. Itsenäiset treenit sujuivat hyvin, Keksi on oppinut tosi hienosti hakemaan ne putken pimeät päät ja irtosi niille hienosti. Pikku-radassa ei ollut mitään kummallisuuksia. Keksi hyppäsi kohtuu hyvin, pohja on kyllä tosi pehmeä.

Ohjattussa treenissä yritin ottaa etumatkaa toiselle esteella ja se kostautui heti hitautena. Ihan selkeästi Keksi on nopeampi, kun lähden sen kanssa yhtä aikaa tai välimatka/etumatka ei ole liian suuri. Toisella kerralla harjoitus sujuikin sitten hyvällä vauhdilla kun lähdettiin yhtämatkaa. Puhtaastikin se sujui lukuunottamatta yhtä väärää päätä putkesta. Se jo legendaarinen katse koiraan unohtui hetkeksi. Otin treenin vielä kolmannen kerran ja se sujui myös oikein hyvin. Tässä treenissä oli neljä paikkaa persjätölle, kaikki ne toimivat hyvin lukuunottamatta sitä lipsautusta väärään putkenpäähän. Oikein kivat treenit.

Umbra treffasi Stidin.

Me käytiin tänään Haltialassa Stidin ja ihmisensä kanssa ulkoilemassa ja tytöillä riitti vauhtia. Vielä kolmen tunnin lenkin jälkeen, josta noin puolitoista sujui videoklipin merkeissä, tytöt pisti sisällä painiksi. Kivaa oli, niin ihmisillä kuin koirillakin.

Ensilumi

Umbra, sankarikoira

Tänään oltiin metsässä pitkällä lenkillä. Yht´äkkiä Jyri huusi, että Tosca juoksee väärään suuntaan. Meidän kuuroutuneella mummolla kun on tapana aina silloin tällöin "eksyä". Tosca haistelee maata tai tutkii ympäristöä muuten ja jos se ei näe meitä kohottaessaan katseensa, se lähtee posottamaan täysillä siihen suuntaan, mihin nenä osoittaa, yleensä tulosuuntaan.

Näin kävi siis taas tänään, mutta Jyrin huutaessa Toscasta näkyi vaan vilahdus pyllyä ja heiluvaa häntää, se oli tosi kaukana jo. Lähdettiin perään, mutta annettiin Umbralle komento:" Hae Tosca!" Umbra tietää jo tämän käskyn tarkoituksen ja lähti hurjalla vauhdilla ja innolla etsimään Toscaa. Juosiin siis metsässä Toscan perässä, mutta Umbra sai sen kiinni nopeasti, kun näki sen ja paimensi sen pysähtymään. Tässä vaiheessa me oltiin noin 50 metriä jäljessä eli ilman Umbraa me oltaisiin saatu hyvässä lykyssä juosta tosi pitkään, pieni hätääntynyt ja kuuro koira voi juosta yllättävän lujaa.

Umbrahan tuli aikoinaan meille kasvamaan Keksin kaveriksi, kun Toscasta joskus aika jättää. Nyt Umbralle on tullut toinen, vähintään yhtä tärkeä tehtävä Toscan paimenena. Umbra oli tänäänkin ihan korvaamaton, hoiti hienosti tilanteen. <3

Hippasilla

Ihana ihana Hippa (Omituinen metsähippa) kävi meillä eilen paiinkin otteeseen kylässä. Umbran piti vähän vahtia pesäänsä Hipalta, mutta muuten tyttöset tulivat tosi hienosti toimeen ja leikkivät nätisti. Umbra antoi Hipankin "selättää" itsensä ja rauhotti leikit pennulle sopivaksi. Tosin eipä niitä paljon tarvinnut rauhoittaa, Hippa ei ole enää kovin paljon Umbraa pienempi ja on tosi vankka tyttö.

Loppuun vielä Hipan ylistystä. Hippa leikki ja leikki, söi siansaparoa, kävi pissalla pihalla ja vähän sisälläkin, mutta jäipähän jotain konkreettista muistoksi. :) Hippa on todella reipas, iloinen, kiinnostunut kaikesta ja kaikista, kova leikkimään ja taistelutahtoa riittää ja se osaa rauhoittua tarvittaessa. Ja ulkoisesti Hippa on erityisellä tavalla kaunis, rakenteellisesti todella vankka ja miun amatöörin silmiin hyvä rakenteinen. Puna-hippa on kertakaikkiaan uniikki.



Kiitokset vierailusta, tervetuloa uudestaan, nähdään pian, oli kiva kun kävitte jne. :)

Umbran treenit; valssia ja puomille kulmia

Tänään oli taas Umbran ryhmän treenit. Itsenäisinä treeneinä oli lähtötreeni, puomille vientikulmia ja kepeille takaaleikkausta. Ohjattuna treeninä oli valssitreeni.

Puomille Umbra meni hyvin, eikä jännittänyt ohjaamassa olleita siivekkeitä ollenkaan. Ylöstulot se napsi hyvin, alastuloja pitää treenata vielä, Umbra haki vähän paikkaa, pysähtyi kyllä, mutta ehti kääntää takajalat pois kontaktipinnalta.

Lähtötreeni, jossa oli kaksi aitaa ja putki A:n alla sujui hyvin, Umbra malttoi hyvin odottaa ja teki aivan oikein, irtosipa putkellekin hienosti-hienosti. Tähän harjoitukseen olin tosi tyytyväinen. Keppien treenaaminen jätettiin tänään pois, kun halusin jättää paukkuja ohjattuun treeniin, joka oli pidempi radanpätkä.

Ohjatussa treenissä oli putkilla ja aidoilla hässäkkä, jonka muistaminenkin teetti vaikeuksia. Muistin sen kyllä hienosti, mutta aluksi meille tuli pikku stipluja; Umbra lähti ilman lupaa ja kävipä pissimässä kentällekin. Pissit siivottiin pois ja muutaman syvään hengityksen jälkeen uusi yritys. Ja Umbra meni koko harjoituksen täydellsesti lukuunottamatta viimeistä hyppyä, jota en näyttänyt tarpeeksi tarkasti. JEE!

Ahneella on kuitenkin tunnetusti huono loppu ja päätin vielä kerran yrittää harjoitusta Umbran kanssa. Tämä meni sitten tökkimiseksi ja keksin lopulta syynkin - Umbra alkoi jännittämään yhtä hyppyä, koska siinä oli erilaiset, kiinteät metalliset siivekkeet. Tai sitten se alkoi jännittämään lukiessaan miun jännityksen/ihmetyksen, kun koira ei hyppääkkään. Otin tämän hypyn muutaman kerran ihan namin voimalla ja lopetin. Selkeästi pitää treenata nyt näillä erilaisilla siivekkeillä. Mut jotta en nyt masentuisi omasta tyhmyydestäni, niin se kerta, joka meni hyvin, menikin sitten tosi hyvin, iloisesti, vauhdilla ja mikä parasta, miä sain ne valssit aika hyvin liikkumaan. :)

Tästä on hyvä jatkaa, varmasti Umbra tottuu näihin uusiin siivekkeisiin ja siihen nähden, että oltiin tuolla treenaamassa toista kertaa, se veti tosi hyvin. Me päästiin tekemään tuo ohjattu treeni myös viimeisinä, mikä ei varmasti auttanut tilannetta, mutta toisaalta se on sama kaikille, aina on jonkun vuoro olla viimeinen.

jk. Laskin tuossa ja tuo ohjattu treeni koostui siis 16 esteestä, mistä tosiaan viisitoista saatiin menemään puhtaasti. :) Aikas hyvin, selkeästi ollaan kehitytty kesän aikana. :)

Keksin ekat talvitreenit

Eilen illalla oli Keksin ekat talvitreenit. Tälläkin ryhmällä oli ohjelmassa takaakiertoa, itsenäisenä keppikulmia. Takaakiertotreeni sujui hyvin, siinä oli vaikeita paikkoja, erityisesti yksi vienti putkelle, mutta sain sen sujumaan, kun otin valssin siihen vetäjän neuvomalla tavalla. Ylpeä olin siitä, että sain valssin oikeasti tehtyä sujuvasti kahden esteen välille, vauhdissa, vaikka vientikulma oli haastava.

Keppikulmatreeni meni hyvin silloin, kun annoin koiralle tilaa, huonoiten silloin, kun yritin liikaa auttaa Keksiä. Tämäkin oli hyvä treeni. :) Hypyt oli jossain 40 cm korkeudessa, Keksi hyppäsi hyvin suoralla linjalla olevat hypyt, takaakierroissa se varoi vähän. Miusta tuntuu, että osittain tää on sitä, että Keksi varoo pudottamista niin paljon, että varoo hyppyjä. Iloisesti ja innolla se teki hommia. Tarkkailu jatkuu, hieroja tuleekin taas perjantaina katsomaan Keksin.