Umbra 2 vuotta

Ei sitä uskoisi, mutta totta se on. Kaksi vuotta tuo höpötin on ollut olemassa ja meillä melkein yhtä kauan. Kiitokset mahtavasta koirasta sekä tuesta ja neuvoista Susanna - kasvattajalle. Käytiin Umbran kanssa ihan kaksistaan metsässä kuvaamassa kaksivuotiasta.

Umbra seisoo

Ja poseeraa tosi kauniisti ;)

Umbra myös nautti kallioilla kiipeilystä ja tasapainoilusta.

Päivänsäteenä pienenä saavun silmiisi kurkistamaan
herätän sinut unestasi ja onnea toivotan
lailla perhosen silkki siipisen tulen korvaasi kuiskaamaan
sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan
Sillä sinulla on syntymäpäivä, vaikka lahjaa ostanut en,
suukko poskellesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan

- SIG -

Kevät touhuja

Viikonloppuna oli ilmassa kevättä, niin sään kuin harrastustenkin osalta. Yhdistyksen kentällä oli takoot, joiss möyrittiin kenttää ja esteitä treenikautta varten kuntoon. Ja eilen alkoi miun vetämän ryhmän treenitkin. Koirien kanssa kevättä ihmeteltiin niin metsässä kulkien kuin omalla pihallakin lököillen. Parasta keväässä: 1. Pääsee treenaamaan taas omalle kentälle 2. Voi käyttää vähän vähemmän vaatteita 3. Ei tarvitse pestä koiria joka lenkin jälkeen.

Agilityä koko päivä

Eilen miä olin Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa Niina-Liina Linnan agilitykurssilla. Miun oma ryhmä kesti kaksi tuntia, mutta menin sinne aikaisemmin jo kuuntelemaan edellistä ryhmää, joka oli mölliryhmä. Sain sieltä paljon hyviä vinkkejä sekä Umbran treenaamiseen sekä alkeisryhmää varten, niin kepeille, kontakteille kuin ohjaukseenkin.

Omassa ryhmässä me tehtiin samaa rataa kokonaisena, mitä möllit teki pätkissä, ja rata oli pidempi, 28 estettä. Treeni oli haastava, koska lähes jokainen vienti oli todella tärkeä. Miä jännitin aluksi, joten sain ottaa ihan alun useasti, ennen kuin se alkoi toimimaan. Sen jälkeen otettiin rataa ja aina kun tuli virhe, otettiin muutama este takaisin päin. Miä sain ohjeita niin takaakiertoon, poispäinkääntöön, putken pimeiden päiden tekemiseen, kepeille ja ihan yleisesti ohjaukseen, kirjoitin ne kyllä ylös, mutta niiden kirjaaminen tänne ei ole tärkeätä. (Katso muistikirja!) Keksi työskenteli tosi hyvin, jaksoi hyvin hypätä ja hinkata samoja kohtia uudestaan ja uudestaan. Miä tosin sain palautetta, että jakelin palkkoja liiankin hövelisti, joten tähän miun pitää kiinnittää huomiota. :) Keksi sai kehuja siitä, että lukee hyvin rataa, miä sapiskaa siitä, että ohjauksen pitäisi tulla aiemmin kertomaan asioita koiralle, etten jää auttamattomasti jälkeen. Tähän siis erityishuomiota.

Oman ryhmän jälkeen me lähdettiin kotiin, missä ehdin syömään kun omat treenit kutsuivat. Sinne otin mukaan vain Umbran, koska Keksi oli jo treenannut oman osansa. Omissa treeneissä meillä oli agilityä circuit trainingina, eli siellä oli kuusi pistettä ja jakaannuttiin pareittain pisteille tekemään harjoituksia, joita oli: irtoaminen, kepit ja vauhti, puomi ja putkiansa, takaakierto, A:n kontaktit ja rengas ja sille irtoaminen.

Me aloitettiin treenaaminen takaakierrolla, missä otin Umbralle sitä ensin medikorkeudella ja sitten matalilla makseilla (55 cm.) Takaakierrot sujuivat hyvin ja Umbra ihan nuolee aidansiivekkeitä näissä.

A:ta miä otin kosketusalustoilla ja annoin Umbran hakea itse alastulokohtaa, se toimi hyvin. Parina ollut treenikaveri sanoi, että alastulokontaktilla olevaa kosketusalustaa kannattaisi ehkä nostaa kontaktille, ettei Umbra ala myyrästyshypyillään hyppimään siitä ylitse. Tämä on ihan totta ja tätä treenataan nyt sitten jatkossa näin.

Renkaalla Umbra meni ensin renkaan välistä, kun kiirehti palkkaamassa olleen treenikaverin luokse, mutta otettiin sitten ensin rengasta pelkästään jonka jälkeen liitin siihen aidan ja hyvin meni. Irtoamistreenissä parhaassa suorituksessa Umbra irtosi putkelle edelliseltä esteeltä, joten aika hyvin.

Puomi-putkiansalla se oli jo ehkä hiukan väsynyt ja puomin tuore maali ihmetytti, joten otin puomin vain kahdesti, kontaktit Umbra otti hyvin. Pitää alkaa ilman putkeakin irtoamaan sivusuunnassa ja katsoa, miten kontaktit silloin sujuu. Keppejä otin myöskin vain muutaman kerran, ettei Umbra yhdistä matalaa vireystasoa niihin. Reippaasti ne silti sujuivat, mutta vireimmillään Umbra tekee ne puolet nopeammin.

Treenien lopuksi otettiin vielä ihan yksinkertaista radanpätkää jossa oli aita, muuri, putki, kepit, aita (muilla oli tässä monimutkaisempi ohjauskuvio kahdella aidalla), putki, aita, A ja rengas. Miä jätin siis suosiolla tuon aitaohjauskuvion pois ja renkaan, koska se oli haastava. A: kontaktit otin ilman kosketusalustoja, mutta käskyllä KOSKE. Ja mikä parasta, koko rata sujui hyvin, iloisesti ja vauhdikkaasti, vain kepeille viennissä vauhti tökkäsi vähän, koska Umbra tuli putkesta kuin raketti ja ei osaa vielä hakea keppejä. Kontaktit se otti ihan niinkuin on opetettu, koski ja katsoi. Miä oon ihan sika-ylpeä siitä hippulaisesta. :) Jei!

Se osaa!

Hitsi, mikä ahaa-elämys miulle tuli tänään. Treenattiin Keksin kanssa liikkeestä seisomaan jäämistä ja se valui ne muutamat askeleet miun perään käskyn jälkeen. Päätin kokeilla hiukan kovemmalla, käskevämmällä äänellä ja se toimi. Keksi pysähtyi kuin seinään, kaikissa kolmessa toistoissa, jotka otettiin tällä tyylillä. Jes! Joskus pitää näköjään sanoa napakammin. Palkkasin sen naksulla ja nameilla ja viimeisestä se sai kokonaisen lihapullan, jospa se auttaisi muistaman tuon liikkeen. :)

Umbra ui vol. 4

Oltiin tänään neljättä kertaa pulikoimassa Hyvinkään koirauimalassa. Umbra jännitti vieläkin altaaseen menemistä, mutta ei niin paljon kun aikaisemmin, pienin askelmin se on tottunut uimiseen. Tämän päivän suurin saavutus oli se, että minun ei enää tarvinnut niin napakasti auttaa Umbraa altaaseen ja muutaman kerran se meni sinne jo tosi pienin avuin. Toinen iso juttu oli se, että Umbra innostui hiukan leikkimäänkin, tosin uima-altaan reunalla, mutta se oli hyvä juttu siinä mielessä, että Umbra pysyi jo hetkeksi unohtamaan olevansa paikassa, jossa kastuu ja pitää uida. Härdellihän siitä meinasi tulla, koska myös Stidi innostui ja tyttäret yrittivät aloittaa rallit altaan ympäri, onneksi Stidin ihminen otti Umbran kiinni ja laitettiin tyttäret ruotuun, eli altaaseen. Tällä kertaa en edes laskenut, monta kertaa uitiin päästä päähän, mutta Umbran väsymyksen ja miun märkyyden perusteella sanoisin, että MONTA.

Agility treenit 12.4.

Eilen meillä oli agilitytreenit, jotka miä vedin. Pääsiäisen vuoksi treeneissä oli vähän koiria, joten otin molemmat tytöt mukaan. Tehtiin perjantain ensimmäisestä kisaradasta sovellettua, halliin mahtuvaa versiota. Keksin kanssa tehtiin sama moka kuin kisoissa, eli väärään päähän putkea mentiin. Pöh. Ja muutenkin tuli virheitä, Keksillä oli kyllä kivasti moottoria, nyt vaan pitäisi saada taas miun ohjausta paikoilleen. Umbran kanssa tehtiin viiden esteen treeniä, jossa oli yksi välistäveto ja valssi, putki ja aitoja. Ensin Umbra kielsi putken jälkeen tulleen aidan, mutta otin uudestaan ja se tajusi jutun juonen, varsinkin kun miä yritin keskittyä omaan sujuvaan liikkeeseen, ettei vauhti pysähtynyt. Lisäksi otettiin Umbran kanssa myöhemmin A:ta neljä kertaa ja se meni hyvin, alasmenot alkavat löytyä kohdalleen. Parasta on kuitenkin se, että Umbra kiipee A:lle iloisesti ja innoissaan:" Jee, mä tykkkkkään tästä esteestä. Saako jo mennä?!"

Pihasiivousta

Tänään pidettiin omalla pikku-pihalla talkoot tyttöjen ja Jyrin kanssa. Me haravoitiin pois lehtiä ja kakkoja, miä leikkasin pensaita ja Jyri laittoi istutusten ympärille kivet uudestaan ja istutti nurmikkoa. Tytöt osallistui projektiin ihmettelemisen lisäksi ne ehtivät mm. kaivamaan kuoppia, syömään multaa, tarkkailemaan ohikulkijoita ja haukkumaan kottikärryille. Eli tytöt tekivät suurimman osan hommista. :) Toivottavasti kuivat säät jatkuvat, että piha kuivuu nopeasti ja siellä pystyy paremmin viettämään aikaa.

Pääsiäisen touhuja

Eilen me oltiin Purinalla agilitykisoissa, toista kertaa Keksin kanssa kolmosissa. Molemmilla radoilla tuomarina oli Anne Tammiksalu ja radat olivat kohtuullisen kimpurentteja, ainakin meille. Ekalla radalla otettiin väärä putki kahdesta metrin välein olleista, kun piti mennä sinne kauempaan päähän eli tuloksena oli hylly. Toiselta radalta saatiin vitonen, kun yksi rima putosi, todennäköisesti jälleen kerran hiukan liian kiireisen/hutiloivan ohjauksen seurauksena. Ja yliaikaa pari sekuntia - kepit olivat hitaat. Pitäisi saada niihin samaa vauhtia, jota on treeneissä. Miun päästä se on kiinni, ei mistään muusta.

Umbra pääsi puolestaan tänään Jokiniemeen rymystelemään Rafin kanssa ja kivaa oli. Koirat juoksi tuhatta ja sataa, kiemurrellen ja välillä jopa niin päin, että Umbra oli takaa-ajajana sekä painivat hurjasti. Vajaan tunnin nuo remusteli ja Umbra oli jo puolessa välissä sen verran puhki, että kävi mutalilluun makailemaan. Hassu tyttö. Hellyyttävää puolestaan oli se, kun pariskunta kävi vielä eron hetkellä kadulla makailemaan ja painimaan. Kiitos hyvästä seurasta lenkkikavereille, otetaan taas uusiksi.

5.4. Agitreenit

Eilen meillä oli agilitytreenit. Ne sujui oikein hyvin, molemmat tytöt olivat mukana. Treeneissä oli ohjelmassa rataa, jossa oli takaaleikkauksille paikkoja sekä keppitreeniä.

Umbran kanssa otettiin keppejä, ne menee jo aikas hyvin. Noh, sisäänmenosta Umbra ei vielä tajua mitään, sitä pitää oikeesti alkaa opettamaan. Ohjattua treeniä miä helpotin Umbralle ja otin vaan viiden esteen pätkää, jossa tuli takaaleikkauksia muutama. Ja tätäkin helpotin vielä, koska Umbra ei vielä irronnut niin hyvin ja kun miun vauhti pysähtyi, Umbrakin pysähtyi. Periaatteessa kuitenkin meni hyvin ja intoa ja iloa oli. Umbran kanssa otettiin myös A:ta, jolle se kiipeää oikein iloisesti, ottaa ylömenolla kosketusalustan tosi hyvin, alasmenolla, miun pitää varmaan auttaa sitä vähän nenästä vetämällä.

Keksin kanssa tehtiin kepeillä kulmien treenausta ja se sujui hyvin, Keksi menee kepeille oikein jo aika pimeistä kulmista. Kepeillä oli myös vauhtia, tauko on selkeesti tehnyt terää. Myös radalla Keksi kurvaili sellaisella vauhsilla, etten meinannut perässä pysyä ja siitä tuli muutamia virheitä, mutta ne saatiin korjattua. A:lta se kuulemma taas loikki korkealta, tähän pitää kiinnittää huomiota niin kisoissa kuin treenatessakin - namilautasta ja kädellä loppuunviemistä siis kontakteille. Rimoja ei tippunut, mutta selkeästi Keksi väsyi loppua kohden, se ei ole vielä saanut lihaksiaan takaisin tauon jälkeen. Lisäksi miä kyllä ootan kuin kuuta nousevaa sitä, ettei tarttee treenata tuolla matolla, kun sekin on aika liukas ja varmaan vaikuttaa Keksin hyppäämiseen osaltaan.

Oikein hyvät treenit, molemmat koirat olivat innokkaita ja iloisia. :)

Keksi 7 v.

Mein Keksi täytti eilen 7 - vuotta. Syntymäpäivälahjaksi se on jo etukäteen saanut uuden pesän ja sen lisäksi se sai herkkuja. Kakku tehdään tänään. Eilen meillä kävi hieroja, jolla oli hyviä uutisia. Keksillä on ollut harjoituksista ja kisoista nyt lepokautta ja lihakset olivat tosi hyvässä kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että siellä ei ole mitään pahempia jumeja ja lihaksilla on kyky palautua, ne ovat vielä elastiset. Tästä on hyvä aloittaa kisaaminen ja treenaaminen uudestaan. Keksin kanssa on tarkoitus treenata tosissaan niin kauan, kun se pysyy vauhdissa ja tykkää agilitystä. Ja sitten joskus, kun vauhti hiljenee ja hyppyjä pitää laskea, siirrytään mummoagilityn pariin, miä kun uskon vakaasti, että ilman agilityä Keksi masentuisi. Keksihän on treenannut agilityä n. 8 kk iästä asti, joten se varmaan ajattelee sen olevan osa jokaisen koiran elämää.

Keksi 7 v.

ps. Eilen Keksi oli vähemmän suloinen ilmestys, kun se löysi pellolta kuolleen myyrän - niin suuren, että sen ollessa Keksin suussa myyrän pää näkyi toisesta suupielestä ja peräpää toistesta. Jyri pelasti tilanteen ja kävi komentamassa Keksin laskemaan irti "rosvopaististaan", mutta miua yökötti.

Liikuttava liikkeestä maahanmeno

Tänään treenailin taas tokoa. Miun vakaa aikomus on treenata 2-3 liikettä per päivä Keksin tokokokeeseen asti. Ainakin toistaiseksi tää päätös on pitänyt. Eilen oltiin meidän tokoryhmässä olevan koirakon kanssa Heurekan parkkiksella treenaa ja sielläkin meni ok, tosin junat on tuolle junailijalle liikaa.

Keksin kanssa tehtiin tänään liikkeestä maahanmenoa ja se alkoi sujumaan. On tuo naksu sitten ihme vehje, kyllä se vaan tässäkin näytti toimivan, kun sai vaan oman ajoituksen kohdalleen. Otin myös kaksi kertaa minuutin paikallaolon, molemmilla kerroilla Keksi kesti sen. Tästä pidennetään, vaikka 5 sekuntia per päivä. Seuraaminen sujui perushyvin, siinä ne perusasennot on yhä hiukan kaukana, mutta se nyt on pientä.

Otsikko viittaakin sitten Umbraan. Sen kanssa otettiin kapulaa, oikeata otetta treenattiin, kun noutaessa se tuppaa tarttumaan siitä päästä kiinni. Pitänee hankkia isompi kapula. Sen lisäksi otettiin myös Umbran kanssa liikkeestä maahanmenoa ja se on kyllä tosi hieno, liikuttavalla innolla tuo otus poksauttaa itsensä maihin. Umbra myös malttaa odottaa siinä tosi hyvin, vaikka tätä ei juuri ole treenattu. Hyvä Umbra! Paikallaoloa otettiin ihan lyhyitä aikoja ja n. 5 metrin välillä, hyvin sujui sekin.