torstai 30. huhtikuuta 2009

Umbra 2 vuotta

Ei sitä uskoisi, mutta totta se on. Kaksi vuotta tuo höpötin on ollut olemassa ja meillä melkein yhtä kauan. Kiitokset mahtavasta koirasta sekä tuesta ja neuvoista Susanna - kasvattajalle. Käytiin Umbran kanssa ihan kaksistaan metsässä kuvaamassa kaksivuotiasta.


Umbra seisoo






Ja poseeraa tosi kauniisti ;)



Umbra myös nautti kallioilla kiipeilystä ja tasapainoilusta.













Päivänsäteenä pienenä saavun silmiisi kurkistamaan
herätän sinut unestasi ja onnea toivotan
lailla perhosen silkki siipisen tulen korvaasi kuiskaamaan
sanat kaikkein kauneimmat jotka suinkin vain osaan
Sillä sinulla on syntymäpäivä, vaikka lahjaa ostanut en,
suukko poskellesi olkoon sellainen

Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
hyvää syntymäpäivää toivotan
Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain
ja paljon onnea vaan

- SIG -


maanantai 27. huhtikuuta 2009

Kevät touhuja

Viikonloppuna oli ilmassa kevättä, niin sään kuin harrastustenkin osalta. Yhdistyksen kentällä oli takoot, joiss möyrittiin kenttää ja esteitä treenikautta varten kuntoon. Ja eilen alkoi miun vetämän ryhmän treenitkin. Koirien kanssa kevättä ihmeteltiin niin metsässä kulkien kuin omalla pihallakin lököillen. Parasta keväässä: 1. Pääsee treenaamaan taas omalle kentälle 2. Voi käyttää vähän vähemmän vaatteita 3. Ei tarvitse pestä koiria joka lenkin jälkeen.

maanantai 20. huhtikuuta 2009

Agilityä koko päivä

Eilen miä olin Hyvinkään koiraurheilukeskuksessa Niina-Liina Linnan agilitykurssilla. Miun oma ryhmä kesti kaksi tuntia, mutta menin sinne aikaisemmin jo kuuntelemaan edellistä ryhmää, joka oli mölliryhmä. Sain sieltä paljon hyviä vinkkejä sekä Umbran treenaamiseen sekä alkeisryhmää varten, niin kepeille, kontakteille kuin ohjaukseenkin.

Omassa ryhmässä me tehtiin samaa rataa kokonaisena, mitä möllit teki pätkissä, ja rata oli pidempi, 28 estettä. Treeni oli haastava, koska lähes jokainen vienti oli todella tärkeä. Miä jännitin aluksi, joten sain ottaa ihan alun useasti, ennen kuin se alkoi toimimaan. Sen jälkeen otettiin rataa ja aina kun tuli virhe, otettiin muutama este takaisin päin. Miä sain ohjeita niin takaakiertoon, poispäinkääntöön, putken pimeiden päiden tekemiseen, kepeille ja ihan yleisesti ohjaukseen, kirjoitin ne kyllä ylös, mutta niiden kirjaaminen tänne ei ole tärkeätä. (Katso muistikirja!) Keksi työskenteli tosi hyvin, jaksoi hyvin hypätä ja hinkata samoja kohtia uudestaan ja uudestaan. Miä tosin sain palautetta, että jakelin palkkoja liiankin hövelisti, joten tähän miun pitää kiinnittää huomiota. :) Keksi sai kehuja siitä, että lukee hyvin rataa, miä sapiskaa siitä, että ohjauksen pitäisi tulla aiemmin kertomaan asioita koiralle, etten jää auttamattomasti jälkeen. Tähän siis erityishuomiota.

Oman ryhmän jälkeen me lähdettiin kotiin, missä ehdin syömään kun omat treenit kutsuivat. Sinne otin mukaan vain Umbran, koska Keksi oli jo treenannut oman osansa. Omissa treeneissä meillä oli agilityä circuit trainingina, eli siellä oli kuusi pistettä ja jakaannuttiin pareittain pisteille tekemään harjoituksia, joita oli: irtoaminen, kepit ja vauhti, puomi ja putkiansa, takaakierto, A:n kontaktit ja rengas ja sille irtoaminen.

Me aloitettiin treenaaminen takaakierrolla, missä otin Umbralle sitä ensin medikorkeudella ja sitten matalilla makseilla (55 cm.) Takaakierrot sujuivat hyvin ja Umbra ihan nuolee aidansiivekkeitä näissä.

A:ta miä otin kosketusalustoilla ja annoin Umbran hakea itse alastulokohtaa, se toimi hyvin. Parina ollut treenikaveri sanoi, että alastulokontaktilla olevaa kosketusalustaa kannattaisi ehkä nostaa kontaktille, ettei Umbra ala myyrästyshypyillään hyppimään siitä ylitse. Tämä on ihan totta ja tätä treenataan nyt sitten jatkossa näin.

Renkaalla Umbra meni ensin renkaan välistä, kun kiirehti palkkaamassa olleen treenikaverin luokse, mutta otettiin sitten ensin rengasta pelkästään jonka jälkeen liitin siihen aidan ja hyvin meni. Irtoamistreenissä parhaassa suorituksessa Umbra irtosi putkelle edelliseltä esteeltä, joten aika hyvin.

Puomi-putkiansalla se oli jo ehkä hiukan väsynyt ja puomin tuore maali ihmetytti, joten otin puomin vain kahdesti, kontaktit Umbra otti hyvin. Pitää alkaa ilman putkeakin irtoamaan sivusuunnassa ja katsoa, miten kontaktit silloin sujuu. Keppejä otin myöskin vain muutaman kerran, ettei Umbra yhdistä matalaa vireystasoa niihin. Reippaasti ne silti sujuivat, mutta vireimmillään Umbra tekee ne puolet nopeammin.

Treenien lopuksi otettiin vielä ihan yksinkertaista radanpätkää jossa oli aita, muuri, putki, kepit, aita (muilla oli tässä monimutkaisempi ohjauskuvio kahdella aidalla), putki, aita, A ja rengas. Miä jätin siis suosiolla tuon aitaohjauskuvion pois ja renkaan, koska se oli haastava. A: kontaktit otin ilman kosketusalustoja, mutta käskyllä KOSKE. Ja mikä parasta, koko rata sujui hyvin, iloisesti ja vauhdikkaasti, vain kepeille viennissä vauhti tökkäsi vähän, koska Umbra tuli putkesta kuin raketti ja ei osaa vielä hakea keppejä. Kontaktit se otti ihan niinkuin on opetettu, koski ja katsoi. Miä oon ihan sika-ylpeä siitä hippulaisesta. :) Jei!

torstai 16. huhtikuuta 2009

Se osaa!

Hitsi, mikä ahaa-elämys miulle tuli tänään. Treenattiin Keksin kanssa liikkeestä seisomaan jäämistä ja se valui ne muutamat askeleet miun perään käskyn jälkeen. Päätin kokeilla hiukan kovemmalla, käskevämmällä äänellä ja se toimi. Keksi pysähtyi kuin seinään, kaikissa kolmessa toistoissa, jotka otettiin tällä tyylillä. Jes! Joskus pitää näköjään sanoa napakammin. Palkkasin sen naksulla ja nameilla ja viimeisestä se sai kokonaisen lihapullan, jospa se auttaisi muistaman tuon liikkeen. :)

keskiviikko 15. huhtikuuta 2009

Umbra ui vol. 4

Oltiin tänään neljättä kertaa pulikoimassa Hyvinkään koirauimalassa. Umbra jännitti vieläkin altaaseen menemistä, mutta ei niin paljon kun aikaisemmin, pienin askelmin se on tottunut uimiseen. Tämän päivän suurin saavutus oli se, että minun ei enää tarvinnut niin napakasti auttaa Umbraa altaaseen ja muutaman kerran se meni sinne jo tosi pienin avuin. Toinen iso juttu oli se, että Umbra innostui hiukan leikkimäänkin, tosin uima-altaan reunalla, mutta se oli hyvä juttu siinä mielessä, että Umbra pysyi jo hetkeksi unohtamaan olevansa paikassa, jossa kastuu ja pitää uida. Härdellihän siitä meinasi tulla, koska myös Stidi innostui ja tyttäret yrittivät aloittaa rallit altaan ympäri, onneksi Stidin ihminen otti Umbran kiinni ja laitettiin tyttäret ruotuun, eli altaaseen. Tällä kertaa en edes laskenut, monta kertaa uitiin päästä päähän, mutta Umbran väsymyksen ja miun märkyyden perusteella sanoisin, että MONTA.