Pihasiivousta

Tänään pidettiin omalla pikku-pihalla talkoot tyttöjen ja Jyrin kanssa. Me haravoitiin pois lehtiä ja kakkoja, miä leikkasin pensaita ja Jyri laittoi istutusten ympärille kivet uudestaan ja istutti nurmikkoa. Tytöt osallistui projektiin ihmettelemisen lisäksi ne ehtivät mm. kaivamaan kuoppia, syömään multaa, tarkkailemaan ohikulkijoita ja haukkumaan kottikärryille. Eli tytöt tekivät suurimman osan hommista. :) Toivottavasti kuivat säät jatkuvat, että piha kuivuu nopeasti ja siellä pystyy paremmin viettämään aikaa.

Pääsiäisen touhuja

Eilen me oltiin Purinalla agilitykisoissa, toista kertaa Keksin kanssa kolmosissa. Molemmilla radoilla tuomarina oli Anne Tammiksalu ja radat olivat kohtuullisen kimpurentteja, ainakin meille. Ekalla radalla otettiin väärä putki kahdesta metrin välein olleista, kun piti mennä sinne kauempaan päähän eli tuloksena oli hylly. Toiselta radalta saatiin vitonen, kun yksi rima putosi, todennäköisesti jälleen kerran hiukan liian kiireisen/hutiloivan ohjauksen seurauksena. Ja yliaikaa pari sekuntia - kepit olivat hitaat. Pitäisi saada niihin samaa vauhtia, jota on treeneissä. Miun päästä se on kiinni, ei mistään muusta.

Umbra pääsi puolestaan tänään Jokiniemeen rymystelemään Rafin kanssa ja kivaa oli. Koirat juoksi tuhatta ja sataa, kiemurrellen ja välillä jopa niin päin, että Umbra oli takaa-ajajana sekä painivat hurjasti. Vajaan tunnin nuo remusteli ja Umbra oli jo puolessa välissä sen verran puhki, että kävi mutalilluun makailemaan. Hassu tyttö. Hellyyttävää puolestaan oli se, kun pariskunta kävi vielä eron hetkellä kadulla makailemaan ja painimaan. Kiitos hyvästä seurasta lenkkikavereille, otetaan taas uusiksi.

5.4. Agitreenit

Eilen meillä oli agilitytreenit. Ne sujui oikein hyvin, molemmat tytöt olivat mukana. Treeneissä oli ohjelmassa rataa, jossa oli takaaleikkauksille paikkoja sekä keppitreeniä.

Umbran kanssa otettiin keppejä, ne menee jo aikas hyvin. Noh, sisäänmenosta Umbra ei vielä tajua mitään, sitä pitää oikeesti alkaa opettamaan. Ohjattua treeniä miä helpotin Umbralle ja otin vaan viiden esteen pätkää, jossa tuli takaaleikkauksia muutama. Ja tätäkin helpotin vielä, koska Umbra ei vielä irronnut niin hyvin ja kun miun vauhti pysähtyi, Umbrakin pysähtyi. Periaatteessa kuitenkin meni hyvin ja intoa ja iloa oli. Umbran kanssa otettiin myös A:ta, jolle se kiipeää oikein iloisesti, ottaa ylömenolla kosketusalustan tosi hyvin, alasmenolla, miun pitää varmaan auttaa sitä vähän nenästä vetämällä.

Keksin kanssa tehtiin kepeillä kulmien treenausta ja se sujui hyvin, Keksi menee kepeille oikein jo aika pimeistä kulmista. Kepeillä oli myös vauhtia, tauko on selkeesti tehnyt terää. Myös radalla Keksi kurvaili sellaisella vauhsilla, etten meinannut perässä pysyä ja siitä tuli muutamia virheitä, mutta ne saatiin korjattua. A:lta se kuulemma taas loikki korkealta, tähän pitää kiinnittää huomiota niin kisoissa kuin treenatessakin - namilautasta ja kädellä loppuunviemistä siis kontakteille. Rimoja ei tippunut, mutta selkeästi Keksi väsyi loppua kohden, se ei ole vielä saanut lihaksiaan takaisin tauon jälkeen. Lisäksi miä kyllä ootan kuin kuuta nousevaa sitä, ettei tarttee treenata tuolla matolla, kun sekin on aika liukas ja varmaan vaikuttaa Keksin hyppäämiseen osaltaan.

Oikein hyvät treenit, molemmat koirat olivat innokkaita ja iloisia. :)

Keksi 7 v.

Mein Keksi täytti eilen 7 - vuotta. Syntymäpäivälahjaksi se on jo etukäteen saanut uuden pesän ja sen lisäksi se sai herkkuja. Kakku tehdään tänään. Eilen meillä kävi hieroja, jolla oli hyviä uutisia. Keksillä on ollut harjoituksista ja kisoista nyt lepokautta ja lihakset olivat tosi hyvässä kunnossa, mikä tarkoittaa sitä, että siellä ei ole mitään pahempia jumeja ja lihaksilla on kyky palautua, ne ovat vielä elastiset. Tästä on hyvä aloittaa kisaaminen ja treenaaminen uudestaan. Keksin kanssa on tarkoitus treenata tosissaan niin kauan, kun se pysyy vauhdissa ja tykkää agilitystä. Ja sitten joskus, kun vauhti hiljenee ja hyppyjä pitää laskea, siirrytään mummoagilityn pariin, miä kun uskon vakaasti, että ilman agilityä Keksi masentuisi. Keksihän on treenannut agilityä n. 8 kk iästä asti, joten se varmaan ajattelee sen olevan osa jokaisen koiran elämää.

Keksi 7 v.

ps. Eilen Keksi oli vähemmän suloinen ilmestys, kun se löysi pellolta kuolleen myyrän - niin suuren, että sen ollessa Keksin suussa myyrän pää näkyi toisesta suupielestä ja peräpää toistesta. Jyri pelasti tilanteen ja kävi komentamassa Keksin laskemaan irti "rosvopaististaan", mutta miua yökötti.

Liikuttava liikkeestä maahanmeno

Tänään treenailin taas tokoa. Miun vakaa aikomus on treenata 2-3 liikettä per päivä Keksin tokokokeeseen asti. Ainakin toistaiseksi tää päätös on pitänyt. Eilen oltiin meidän tokoryhmässä olevan koirakon kanssa Heurekan parkkiksella treenaa ja sielläkin meni ok, tosin junat on tuolle junailijalle liikaa.

Keksin kanssa tehtiin tänään liikkeestä maahanmenoa ja se alkoi sujumaan. On tuo naksu sitten ihme vehje, kyllä se vaan tässäkin näytti toimivan, kun sai vaan oman ajoituksen kohdalleen. Otin myös kaksi kertaa minuutin paikallaolon, molemmilla kerroilla Keksi kesti sen. Tästä pidennetään, vaikka 5 sekuntia per päivä. Seuraaminen sujui perushyvin, siinä ne perusasennot on yhä hiukan kaukana, mutta se nyt on pientä.

Otsikko viittaakin sitten Umbraan. Sen kanssa otettiin kapulaa, oikeata otetta treenattiin, kun noutaessa se tuppaa tarttumaan siitä päästä kiinni. Pitänee hankkia isompi kapula. Sen lisäksi otettiin myös Umbran kanssa liikkeestä maahanmenoa ja se on kyllä tosi hieno, liikuttavalla innolla tuo otus poksauttaa itsensä maihin. Umbra myös malttaa odottaa siinä tosi hyvin, vaikka tätä ei juuri ole treenattu. Hyvä Umbra! Paikallaoloa otettiin ihan lyhyitä aikoja ja n. 5 metrin välillä, hyvin sujui sekin.