Umbra Agilityakatemiassa ja omissa treeneissä

Kävipä sitten niin, että Keksi tiistai aamuna peltolenkillä, miua kohti juostessaan ulahti ja alkoi ontua. Saatiin meidän hierojalta hoito-ohjeeksi Keksille kylmää ja lepoa ja jalka on koko ajan parempi, eilen illalla ontumista ei enää huomannut. Lepoa sille silti on tiedossa jonkin aikaa.

Miulla on keskiviikkoisin se Agilityakatemian valmennusryhmä ja kysyin sieltä saisinko ottaa Keksin tilalle möllitasoisen suomenlapinkoirani Umbran treenaamaan. Tämä kävi hyvin ja sinne me sitten eilen mentiin. Miua jännitti aika hirveesti, kun tuo Umbra nyt on sellainen härpätin vielä.

Rata oli tuttuun tapaa tosi vaikea, esteitä oli joku 24 ja kepit oli tietenkin mukana, neljänneksi viimeisenä esteenä. Tutustuin rataan sillä mielellä, että hyvä, jos päästään jollekin vitosesteelle, suosiolla ajattelin ennen keppejä viimeistään palkata koiraa.Radassa oli tällä kertaa selkeästi teemana tiukat käännökset siivekkeiden ympäri.

Umbran kanssa me tehtiin rataa pätkissä, palkkasin koiraa väleissä, lähinnä omista virheistä tai hitaudesta johtui nämä. Selkein anti oli se, että katsottiin noita siivekkeen ympäri vientejä. Niissä koitettiin ensin sellaista, että olisin vipannut koiran taakse, vetänyt vastaisella kädellä sen yli ja sitten siirtynyt taas ohjaamaan koiranpuoleisellä kädellä. (Olisiko saksalainen?) Miulla oli isoja vaikeuksia itse saada liike sujumaan ja myöskään Umbralle tämä ei sopinut vielä kovin hyvin, kun se ei oo vielä niin varma koira. Siirryttiin siis peruskieputukseen. Ylipäätään Juha sanoi ja miä itse huomasin, että Umbra hyppää tällaisissa tilanteissa ihan liian pitkälle, joten tiukkoihin käännöksiin pitää panostaa. Tätä voidaan treenata niin, että laitetaan lelu maahan ja sen jälkeen heitetään koira esteen ympäri, jolloin se automaattisesti tekee parempaa linjaa.

Muuten harjoitus meni hyvin, kyllähän meidän meno tökkäs muutamassa kohdassa, mutta paljon hyvääkin oli. Umbra mm. teki A:n radan yhteydessä, iloisesti, vauhdilla, mutta napaten joka kerta targetin tarkasti. JEE! Ylipäätään se treenasi hyvällä motivaatiolla ja Juha sanoi, että se ei ole nähnyt lapinkoiralla noin hyvää taistelutahtoa! (Se siitä luonnetestin pienestä taistelutahdosta sitten! :) ) Hauskaa oli myös se, että Juha myös kehui Umbraa kauniiksi. Ja onhan se sitä, tuijotellessaan tarkkaavaisena. Puomille saatiin ohjeeksi laittaa lelu sinne päähän odottamaan, että saadaan sitä kautta vauhtia Umbralle. Tästä on kyllä puhuttu omissakin treeneissä, mutta miä en oo tajunnut, että lelun voi tosiaan laittaa sinne näytille, jolloin se vetää koiraa. Miä oon puomilla aina heittänyt tai palkannut kädestä lelulla.

Tämän jälkeen me mentiin viellä omiin treeneihin, joissa teemana oli irtoaminen ja sitä treenattiin circuit-training meiningillä. Miä helpotin treenejä Umbran tasolle ja otin toistoja sen, minkä se hyvällä vireellä teki, tyyppi kun teki jo toisessa päädyssä hyvin toistoja. Päivän varsinaiset ja tärkeimmät opit meille olivat: pussin ja renkaan mieleen muistuttaminen, keppejen sisäänmenon harjoitukset 4 kepillä, puomin nousun hakeminen ja vauhtia puomille ja A esteiden yhteydessä. Paljon siis tehtiin ja saatiin hyviä treenejä tehtyä. Ihan huippu treeni-ilta.