Viime viikolla Umbra pääsi tekemään vähän kaikkea: Agilityä, uimaan ja hakumetsälle. Keksi piti sairaslomaa; tytöt saivat joululahjaksi hienot hienot pannat ja otettiin ne jouluna käyttöön. Ilmeisesti tuo meidän tuusan-nuusa, syön-kaiken-minkä-löydän ja hypin-autojen-perään - Keksi sai tästä valjaista pantaan siirtymisestä niskansa kipeäksi ja aristi sitä muutaman päivän vielä sen jälkeen, kun huomattiin tämä ja vaihdettiin valjaisiin. Tämän vuoksi Keksi siis lomaili.
Umbra pääsi siis taas agilityakatemiaan, jossa me otettiin tuttuun tapaan aikas vaativaa rataa, tosin me tehtiin siitä jotain n. 15-17 ensimmäistä estettä. Niistot saatiin jo vähän toimimaan, se persjätöllinen on vaikea mulle, keppejäkin uskaltauduin ottamaan ensimmäistä kertaa tuolla ja sisäänmenon vaikeuksista huolimatta ne meni ihan jees. Kaikkiaan hyvät treenit, Juha sanoi, mikä on ihan totta, että niin kauan Umbra etenee hyvin, kun miun oma liike on kohdallaan, toisin sanoen en pysähdy. Heti, jos pysähdyn, myös Umbra pysähtyy ja siitä tulee ne tökkimiset ja tämä varmaan vaikuttaa myös koiran motivaatioon. Eli miun pitää tsempata vielä enemmän siinä, että saan käännöksissä jne oman liikkeeni sujuvammaksi.
Lauantaina Umbra siis ui. Uimaopea meillä ei tällä kertaa ollut, joten koska Umbralla on taukoa uinnista, aloitin hihnan kanssa. Se menikin tosi hyvin ja sen jälkeen miä sain Umbran jonkun kerran altaaseen ihan vaan kannustamalla - hönttis ei ilmeisesti tajunnut hihnan puuttumista. Kun se tajusi, se yritti peruuttaa pois luiskalta, mutta autoin sitä liiveistä ja/tai valjaista. Jatkossa teen myös näin; ensin hihnalla parit kierrokset, sitten ilman ja lopuksi ilman liivejä. Tuntui toimivalta.
Eilen, sunnuntaina me käytiin sitten hakumettällä ja kivaa oli. Umbra tykkää kovasti tästäkin harrastuksesta, kun me saavutaan sinne, se vetää kovasti metsää kohti ja haluaa käydä moikkaamassa muut ihmiset:" Nää on niitä hyvii tyyppei, näillä on aina kaikkia ihan sika hyvii herkkui." Otettiin Umbran kanssa kaksi hakua haamulla ja yksi, vähän lyhyempi, ihan perus haku. Haamuille se ampaisi tosi hienosti, minkä hangessa pääsi. Viimeiseksi otetulla perushaulla se työskenteli metkan näköisesti: meni muutaman metrin eteenpäin, haisteli ilmaa, meni taas sen muutaman metrin ja haisteli ja eteni näin, vähän niinkuin siksakkia maalimiehelle. Miusta vaikutti, että Umbra on tajunnut nyt selkeästi se nenän käytön. :)
Hakutreenien jälkeen Umbra kävi vähän vielä "leikkimässä" Leon kanssa. Tosin näiden leikit oli sitä, että Umbra komensi Leoa koko ajan sellaiselle kimeällä narttuhaukulla ja oli ihan tosissaan käämit ja Leo haukkui sille, että koita nainen rauhoittua. Umbraa kiinnosti Leo kyllä, mutta jännitti myös, onhan Leksa aika iso ja sillä on mahtava haukku. Hyvin kuitenkin kävelylenkki sujui, Leo antoi Umbran olla rauhassa ja Umbrakin siitä sitten rauhottui, ainakin vähän. :)
2 kommenttia:
Ubilla on ollut kunnon aktiivielämää. Varsinkin tuota uimisopettelun etenemistä on hauska seurata - agilityäkin tottakai, tehän teette varsin "vaikeita" juttuja. Ei kuulosta ihan heti siltä, että kyseessä on koira, joka ei ole edes aloittanut kisaamista... Umbra osaa varmasti jo ihan hirmuisesti eri asioita ja ymmärtää erilaisia ohjauksia. Wau! :D
Juu, pitää yrittää muistaa ottaa kamera mukaan seuraavan kerran, kun mennään uimaan, jos vaikka joku videokuvaisi vähän sitä meidän menoa.
Agilityssä ohjaaja on meillä se, jonka närvi ei kestä ja taidot riitä. Niitä kerätessä... Vakaa aikomus on kyllä tänä vuonna kisata, ykkösluokan radat on sen verran helppoja, että ne voisi jo sujuakkin. Jos vaikka sitten seuraavien juoksujen ja niitä seuraavan valeraskauden jälkeen menisi ekoihin kisoihin. Siinä on tavoitetta kerrakseen. :)
Lähetä kommentti