Noh. Onhan se suloinen, verraton, mutkaton ja iloinen. Kirjoitin kaverille sähköpostia tossa pennusta ja ajattelin, että tässäpä mainiota blogimatskua, joka kertoo hyvin meidän arjesta:
"Kitka ei huuda autossa, se vaan piippaa aluksi. "Apua apua olen ihan pieni ja pelkään!" Ja sit kotona "Pois alta kaikki, TÄÄLTÄ TULLAAN! PAM PAM!" Eilen sillä oli taas ihan megalomaaniset iltahepulit; se vaan juoksi hulluna ympäriinsä ja leikki itsestään kaikilla leluilla ja hakkui isoja tyttöjä jne. Sit se jossain vaiheessa hiljeni, minkä pitäisi pistää aina hälytyskellot soimaan, jos se ei todistettavasti ole unessa. Sit kun menin kattomaan, niin se söi vessaharjaa! Tosi jees! Ja koska se on pentu, joka ei ikinä unohda mitään, se oli uudestaan sen vessaharjan kimpussa aamulla. Voi yrjö! Ja nyt pitää oikeesti alkaa toimimaan, kohta se herää... Kitka on vähän niinkun joku pelottava lohikäärme, jonka heräämistä odotetaan, koska se pitää heti lepyttää tai se syö koko kylän! :) "
2 kommenttia:
Koiran poikasissa ja ihmisen poikasissa on aika paljon samaa, ihmiset kasvaa vaan paljon hitaammin. Meidän Rasmus on myös yllätetty wc-harja suussa ja muutenkin meno on välillä aika lailla saman tyylistä! :D
Tulkaa ihmeessä käymään, jos vaikka haluat tutustuttaa Kitkaa lapsiin ja ehkä Aatuunkin.
Yritetään saada aikataulut sopimaan juhannuksen jälkeen. Meillä on tää viikonloppu jo ihan tupaten täynnä. Kitka vähän vielä jännittää isoja koiria, kun se on itse niin kovin pieni, mutta lapsiin se voisi tulla tutustumaan, vaikka sitäkin pitää vahtia tarkasti, kun se on välillä pelkkiä hampaita. :)
Lähetä kommentti