Keksi on kerrankin edustavana.Me oltiin tänään Keksin kanssa Helsingin seudun kennelpiirin järjestämässä 8 - ja 9 - ryhmien ryhmänäyttelyssä. Keksi osallistui avoimeen luokkaan saaden kesäisen pirteän keltaisen nauhan, tulos oli T (tyydyttävä). Tavoitteena ollutta H:ta ei siis saatu, mutta mennään sitten toiste sitä hakemaan, jos agilityssä valioituminen uhkaa muuten. ;)
Keksi seisoo kehässä.Norjalainen tuomari Arne Foss oli miellyttävä ja mukava, puhuipa tuomariharjoittelijan ja/kehäsihteerin kanssa jotain agilitystä, kun Keksi oli pöydällä. Miä totesin, että:" Jeeesh, she´s agilitydog. That´s why she´s so lively.", kun Keksi täpisi pöydällä. :)
Keksi malttaa hetken olla kauniisti pöydällä. Kun saa namia. Kaikkiaan oli ihan hauskaa, vaikka odottelu olikin tylsää, eikä miusta oikein taida näyttelyihmistä tulla. Ihmiset kun ottavat kauhean tosissaan nuo tuomarin sanomiset, itse ajattelen, että mikäs siinä, jos ulkonäköä arvostelevat, sille kun ei voi mitään. Ikävämpi olisi jos luonnetta tai kasvatusta kritisoitaisiin. Meille Keksi on kuitenkin maaliman kaunein cavalieri, tiettenkin Toscan kanssa. Keksi oli myös selkeästi vanhin luokkansa koirista eikä sitä huomannut, ikä ei sitä paina. Isoin se kyllä oli myös ja sen huomasi, tosin siitä tuomari ei huomauttanut. :)
Keksi juoksee kauniisti.Arvostelu:
Nartut, avoin luokka, T.
"Hyväksyttävä tyyppi, hyvä sukupuolileima. Pää voisi olla tyypille ominaisempi, hieman liikaa stoppia, pieni pää ja pitkä kuono. Riittävät kulmaukset. Sopiva runko, viettää hiukan taakse. Ei parhaassa turkissa. Ok väri. Liikkuu hyvin. Erittäin hyvä ja mukava luonne."
(Arvostelu on käännetty Jyrin äidin avustuksella, mutta eiköhän se aika oikein ole.)
Keksi on arvosteltavana. 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti