Katselmus 26.4.2008

Me osallistuttiin Katselmukseen Oulun Hiukkavaarassa 26.4.2008. Tuomarina toimi Janika Wikstén.

Umbran arvostelu:

Hyvin sievä narttumainen olemus. Kapeakuonoinen pää. Hauskan ilmeen tuo taittokorvat. Hyvä turkki. Luisu lantio. Takaraajat ulkokierteiset. Liikkuu tehokkaasti. Ihastuttava luonne. Purenta ok.

Eli arvostelu oli Umbran näköinen, siitä kiitettiin mistä on aihetta ja risuja saatiin niiltä alueilta, mistä sitä osattiinkin odottaa. :) Umbra pääsi jatkoon kymmenen parhaan joukoon, minkä jälkeen saimme hakea arvostelumme. Kaunis Okra siskomme sijoitettiin neljänneksi. Onnea vielä Okralle ja ihmisilleen, jos eksyvät blogiimme!

HAU-skaa oli nähdä erilaisia paimensukuisia, mutta tietenkin erikoisesti Okraa, jota emme olleet tavanneet viimeksi kuin vajaa seitsemän viikkoisena. Okra on kaunis, iloinen ja reipas koira, muistuttaen monilla tavoilla aina liikkumistaan ja asioihin reagoimistaan myöten Umbraa.

Nyt on meillä näyttelyt näytelty hetkeksi tai kunnes kasvattajan kutsu kuuluu. :) Seuraavaksi keskitymme agilityn treenaamiseen Umbran ja Keksin kanssa ja jälkimmäisen kanssa kisaamaan. Kunnianhimoisena tavoitteenani on nostaa Keksi tämän vuoden aikana vielä agilityssä kolmosluokkaan ja startata vuoden päästä olevassa Katselmuksessa Umbran kanssa kilpailemattomien luokassa.

Agilitykisat Kirkkonummi 19.4.

Unohtui kirjoittaa lauantaina, että oltiin agikisoissa, missä saatiin hieno ja sujuva vitonen. Tuo viisi virhepistettä meni tällä kertaa ohjaajan huolimattomuden piikkiin. Sijoituttiin kolmanneksi ja saatiin kotiin tuomiseksi iso kasva palkintoja.

Katselmus + 20.4.08

Umbra oli sunnuntaina Katselmus + :assa Tuomarinkylän vinttikoirakeskuksessa. Se hillui suurimman intonsa jo parkkipaikalla, joten kehään päästyämme se käyttäytyi todella hienosti. Ensin kehässä oli kaikki koirat ja tuomarit katsoivat koirat yleisesti liikkeessä ja paikallaan seisten. Tämän jälkeen kaikki koirat pääsivät omalla vuorottaan tuomareiden arvosteltavaksi.

Umbran kirjallinen arvostelu:

Tyyppi: Yleisvaikutelma kevyt, älynnyt panna isot korvansa lurppaan, parantaa yleiskuvaa.
Pää: Kevyt, pieni narttumainen pää. Toivois pikkuisen enemmän kuonoon massaa. Jotain viehättävää. Yleiskuva sievä.
Rakenne: Kevyt, kuiva ja tyylikäs, suora ja hyvä edestä ja takaa, edestä leveä, takaa hiukan ahdas.
Liikkeet: Liikkuu kauniisti, hiukan ahtaasti takaa.
Turkki: Kaulavillasta näkee, että karvareserviä on.
Luonne: Erinomainen. Istuis Inarin maisemiin.

Umbra sai turkista sinisen ja luonteesta vaaleanpunaisen nauhan, loput olivat kaunis suora punaista väriä. :) Umbra sai myös Lapin leiman.

Virallisen arvostelun lisäksi tuomarit kutsuivat Umbraa niin viehättäväksi otukseksi, eteerikseksi kuin myös lepakkoeläimeksi. He myös sanoivat, että takaraajat ovat aavistuuksen ulkokierteiset, mutta tämä ei haittaa. Tuomarit pitivät myös Umbran liikkeistä.

Kun meidät kutsuttiin loppukehään, olin varma, että me Omituiset emme siellä kauaa happane korvinemme, mutta niin vain kävi, että kehässä kiinnitettiin erityisesti huomiota liikkeisiin ja Umbra yllätti koko kotiyleisön pääsemällä ensin kahdeksan parhaan joukkoon, mistä se rankattiin lopulta neljännelle sijalle.

Kaikkiaan oli hauska päivä. Luna äitiä tuomarit ihailivat niin kovasti liikkeessä, että juuresmuori puuskutti pitkään juostuaan yhä uudestaan ympäri ja ympäri tuomareiden huokaillessa sivulla. Kiitos kaikille mukana olleille seurasta, oli kivaa!

Agility treenejä ja flättejä.

Tiistaina 15. päivä meillä oli illalla vapaat ratatreenit. Teimme pientä radanpätkää, koska osallistujia oli vähän ajatellen koko radan rakentamista. Harjoituksessa tehtiin koiran kanssa irtoomista ja haltuunottoa, mukana oli niin kepit kuin A:kin. Treenit sujuivat hyvin, vauhtia riitti.

Eilen perjataina virallisissa treeneissämme otettiin ohjauskuviota, joissa koira piti saada kulkemaan oikea rata kohtuullisen lähekkäin ja lomittain olevien hyppyjen takaa ja edestä. (Nyt saisi olla se skanneri, niin voisi skannailla kuvia. No, mikä tärkeintä, treeni meni hyvin, minun pitää vain muistaa antaa Keksille tilaa, eikä tehdä liian laajoja kaaria oikaisu ja eikä esteelle viemistä varten.

Umbra oli mukana, koska minulla on ollut niin kiireinen viikko (tai oikeastaan kaksi päivää tosi kiireisiä, muut melko kiireisiä: töitä, koulua, lopputyötä ja päättöharjoittelua) , etten ole ehtinyt panostamaan koiriin. Ajattelin, että sekin saa näin hiukan aktivointia. Tarkoitukseni ei ollut treenata sen kanssa, mutta pakkohan sitä hiukan oli koittaa, kun kentälle asti oltiin tultu. Otin rengasta, mikä oli Umbralle hankala, mutta mistä se lopulta meni pari kertaa. Otin myös hyppyä, ensin ihan matalalta muistin virkistämiseksi ja sen jälkeen korkea medi/matala maxi korkeudesta. Otettiin myös putkea muutamia kertoja niin, että se oli jo hiukan kaarella.

Umbrasta taisi kyllä olla kaikkein parasta se, kun treenien jälkeen treenikaveri haki nuoremman flättinsä kentälle ja Umbra sai juosta ja leikkiä tosi nopean kaverin kanssa. Tosi hyvin Umbra pysyi kaverin perässä, mutta avoimemmalla paikalla se kyllä olisi jäänyt auttamattomasti toiseksi, on noissa fläteissä sen verran vauhtia. :) Kaikkiaan oli kiva ilta ja hyvä, että pysyi tekemään päivästä hauskan vielä illalla molemmille nuoremmille. :) Tänään me nähdään pitkästä aikaa Luna (äiti), Ursa (siskopuoli) ja Susanna (juuresmuori)! :)

Tokoilua

Tänään oli vuorossa sitten tokoilua koko perheelle Toscaa lukuunottamatta. Läksimme yhdessä matkaan kohti kentää hyvissä ajoin, matkaa tehtiin kävellen ja bussilla. Ensimmäistä kertaa Keksi ja Umbra olivat samaa aikaa bussissa, mutta hyvin tytöt käyttäytyivät, mitä nyt Keksi haukahti muutaman kerran, kun luuli Jyrin ja Umbran jättävän meidät bussiin.

Ensin oli vuorossa arkitottis, minä olin siis vetäjänä ja Umbra miun demo-koirana ja Jyrin treenattavana. Siellä otettiin kontaktikävelyä, sivulletuloa, ruokakupin ohittamista sekä luoksetuloa. Kaikki liikkeet meni Umbralla oiken hyvin, kun ottaa huomioon sen, että se on viimeksi ollut viime syksynä ohjatuissa treeneissä. Myös kaikki ne muut koirat, jotka ovat olleet aktiivisesti kurssilla, olivat kehittyneet kovasti. Miä olin niistäkin tosi ylpeä ja tietenkin itsestäni siinä oheessa. :) Välillä Umbra innostui haukkumaan minun perääni, kun katsoin muiden koirien suorituksia. Lisähaasteena Umbralle oli ryhmässä treenaava lapinkoira poitsu. :) Umbra käyttäytyi tosi hienosti, ei enää jännitä niin paljon kahtena seuraavana viikonloppuna olevat katsemukset. Arkitottiksen loputtua Umbra ja Jyri lähtivät kotiin ja oli miun ja Keksin vuoro treenata.

Meillä oli vuorossa paikallaoloa, seuraamista, toko-hyppy, liikkeestä maahanmeno ja luoksetuloa. Kaatosade ja se, että me oltiin oltu ulkona jo kaksi tuntia haittasi vähän, Keksi istui vastentahtoisesti ja maahan se ei mennyt ollenkaan. Paikallaolo ja seuraaminen sujuivat hyvin. Toko-hyppyä me otettiin ensimmäisen kerran muutaman vuoden tauon jälkeen ja se sujui kohtuullisen hyvin, Keksi pitää vain opettaa seisomaan paremmin käskystä. Maahanmenoa me ei päästy tekemään sään vuoksi, mutta se on yksi Keksin bravuureista, joten en usko, että siinä tulee ongelmia. Luoksetulo meni hyvin, mutta joudun käyttämään siinä vielä paljon apuja. Tästä pääsenkin oikeastaan tärkeinpään kotitehtävämme, mikä oli apujen vähentäminen tutussa ympäristössä. Muita kotitehtäviä siis: seuraaminen käännöksillä, maahanmeno ja luoksetulo. Toko hyppyä pitää myös treenata aina tilaisuuden tullen.

Ensimmäinen nolla kakkosista!

Me oltiin Keksin kanssa tänään agikisoissa Riihimäellä. Tuomarina oli Kari Jalonen ja Keksin luokka on siis medi 2. Rata oli meille sopiva, kaarteita oli, tiukkojakin ja kaikki kontaktit oli mukana. Vain pussi, pöytä ja okseri puuttuivat, muuten oli esillä koko repertuaari. Ihanne aika oli 46 sekuntia.

Katsoin radan tiukoiksi paikoiksi kohdan, jossa pituuden jälkeen piti kääntyä lähes 180 astetta ja mennä puomille, vaikka suoraan pituuden edessä oli A. Keksihän tunnetusti rakastaa A:ta. Onneksi kisoissa ollut seurakaveri katsoi rataantutustumistani ja neuvoi katsomaan tarkasti tuohon väliin suunnittelemani valssin paikan. Toinen jännitystä aiheuttava kohta oli sellainen, jossa koira tuli suorana olevasta putkestä, ja sen piti kääntyä 90 astetta hypylle. Lisäksi minun piti jatkorataa ajatellen leikata juuri tuon hypyn jälkeen koiran oikealle puolelle, ilman, että Keksi tulee ohi aidasta.

Ratamme alkoi hyvin, kepit olivat ehkä hivenen hitaat, mutta eivät kuulemma näyttäneet katsomoon siltä. Pituuden jälkeinen valssi sujui hyvin, ja Keksi kääntyi puomille, neuvot tekivät tehtävänsä. :). Toinen vaikeaksi arvioimani kohta meni myös hyvin. Kun jäljellä oli A ja kaksi hyppyä, miua jännitti ihan sikana, koska meillä oli puhdas rata alla. Pelkäsin, että Keksi tai minä mokaamme ja vedämme toisen vähintään toisen riman alas. Näin ei kuitenkaan käynyt. :) Radan lopuksi miä kiljuin ilosta ja tietenkin riehutin ja kehuin Keksiä. Keksi on ihan huippu!

Keksi teki luokan ensimmäisen nollan, joten hetken saimme olla ykkösinä, kunnes kaksi jälkeemme tullutta koiraa teki meitä nopeammat nollat. Meidän aika oli n. 42 sekuntia, toiseksi parhailla n. 40 ja parhaalla (muistaakseni) jopa 33 sekuntia, eli siitä vauhdista me olimme kaukana ja lopullinen sijoituksemme siis 3. Se ei kuitenkaan vähentänyt riemuani, saatuani ensimmäisen nousunollani lähes vuosi sen jälkeen, kun nousimme kakkosluokkaan. Olo on kaikkiaan kuin Hangon Keksillä. :)

Kotiläksyjä

Treenattiin tänään kunnolla tokon kotiläksyjä, tehtiin Keksin kanssa pakitusta ja neliöö eteenpäin ja muutamia lyhyitä sivulletuloja taaksepäin. ("neliötä" taaksepäin, mutta ei 90 asteen siirtymillä.) Otin myös pari pitkää paikallaoloa, niissä ei kyllä ollut mitään ongelmaa. :) Otin yhden jopa sisällä, käskin Keksin maahan, kun hain koirille palkat kaapista ja Keksi pysy siinä, vaikka näki miun menenvän kaapille ja Tosca ja Umbra hääräsi siinä ympärillä. Umbran kanssa treenattiinsivulletuloa, seuraamista, paikallaoloa ja maahanmenoa. Kaikki meni hyvin, Umbra on kehittynyt kovasti, se tekee mielellään töitä ihmisensä/ihmistensä kanssa.

Odottavan aika on pitkä

Myös Umbran mielestä odottavan aika on pitkä. Kun miä en ole kotona, se alkaa Jyrin mukaan aina kotiinpaluuni lähestyessä kuuntelemaan ja katsomaan ohiajavia ja pysäkille pysähtyviä busseja.



Umbra punnittiin eilen eläinlääkärissä, se painoi 12,85 kiloa, ja kotimittauksessa säkäkorkeudeksi on saatu 46 cm.

Silmäongelmia vai ongelmasilmiä?

Havaitsimme eilen illalla, noin kymmenen aikaan, että Umbra siristeli vasenta silmäänsä, ei oikein edes pitänyt sitä auki. Huuhdottiin silmää silmähuuhteella ja päätettiin katsoa tilannetta yön yli. Silmä näytti aamullakin vielä huolestuttavalta ja Umbra nenä vuosi ja se oli flegmaattinen. Varasimme ajan eläinlääkäriin. Onneksi saimme sen jo samaksi illaksi klo 16.15.

Päivä oli pitkä, niinkuin odottavan aika aina. Umbra eli jopa muutaman tunnin pönttöpäänä, kun ei antanut silmän olla rauhassa. Kotona ollessamme ja Umbraa lällyttäessämme löysimme siltä täitä. Ilmeisesti neljä viikkoa sitten laitettu exspot ei ollut tehnyt tehtäväänsä, joten täit olivat ja voivat hyvin. Tässä vaiheessa epäilykset heräsivät; Umbrahan on voinut täitä kirputtaessaan huitaista kynnellä silmäänsä. Miua ärsytti ja otti päähän. Löysimme Umbrasta neljä ötökkää, jotka päätimme viedä mukanamme eläinlääkäriin.

Kun lähdimme eläinlääkäriin, silmä näytti jo paremmalta, mutta ei terveeltä. Eläinlääkärissä selvitimme mutkikasta tarinaamme silmistä, täistä ja loppumassa olevista juoksuista. Monta asiaa, jotka kaikki saattoivat olla syynä Umbran tilaan. Eläinlääkäri kuunteli polveilevan tarinamme ja tutki ensin koiran kokonaisvaltaisesti huolellisesti minkä jälkeen silmät.

Tässä eläinlääkärin sanomaa:
Yleistarkastuksen tulos: Umbralla oli vielä juoksuista johtuvaa vaaleankeltaista vuotoa. Vuodon loppumista on vahdittava aina kohtutulehduksen varalta.

Silmien tutkinnan tulos: Silmässä turvotusta, joka voi johtua allergiasta/yliherkkyydestä tai ulkoisesta ärsykkeestä. Silmän pinnalla pieni, mahdollisesti synnynnäinen pilkku, joka ei eläinlääkärin mukaan vaikuta jalostukseen, mutta luonnollisesti koiran silmät täytyy tutkia ennen jalostuskäyttöä. Muutenkin eläinlääkäri suositteli, että kun/jos silmät vielä vaivaavat, voisimme viedä sen silmiin erikoistuneelle eläinlääkärille ja antoi oman ehdotuksensa, kenelle. Vilkkuluomessa oli niitä rakkuloita, mutta eläinlääkäri vaikutti optimistiselta sen suhteen, että ne poistuvat iän myötä, ollen ikävaiheeseen kuuluva kiusa. Silmät olivat muuten ehjät, niissä ei ollut haavaumia tms. Lääkkeeksi määrättiin antibiootit silmään, strongholdit niskaan ja keittosuolaliuosta silmien huuhdontaa varten.

Ja vielä loppuun omat spekuloinnit: Jos kyseessä on allergia/yliherkkyys, se johtunee joko sipulista tai löylytuoksusta joita eilen käsittelin. Mahdollisesti koskin Umbraan sipulisilla käsillä. Itse uskon kuitenkin vahvasti, että täit olivat kiusanneet Umbraa silmien ympäristössä, aiheuttaen sen, että se hankasi niitä ja siinä samalla raapaisi vilkkuluomeaan. Me ollaan tosiaan huomattu sen rapsuttelevan itseään, mutta ajateltu, että se johtuu karvanlähdöstä, täistä kun kuviteltiin päässeemme jo eroon. Nyt siis kaikilla tytöillä on strongholdit niskassa ja kotona (taas) kunnon tekstiileiden pesuruljanssi.

Jatkossa, jos silmiin tulee jotakin, mennään suoraan silmäsairauksiin/silmiin erikoistuneen lääkärin puheille, vaikka saatiin toki tuollakin hyvää ja asianmukaista hoitoa. Haluamme tietenkin parasta mahdollista hoitoa Umbralle ja katkaista tämän silmiin kohdistuneen ruljanssin, jotta Umbra saisi elää tervesilmäisenä ja sen kasvattaja mahdollisesti tulevaisuudessa myös uskaltaisi käyttää sitä jalostukseen tästä silmänsidekalvotulehdusten kierteestä huolimatta.

Treenejen vetoa ja treenausta

Tänään miä vedin kkh:n arkitottista, meillä oli ensimmäisen jakson toinen kerta. Vuorossa oli hihnakävelyä, kontaktikävelyn alkeita ja ohitustreeniä. Keksi tuli mukaan, koska mein omat möllitoko treenit on (yleensä) heti arkitottiksen jälkeen. Tänään kouluttajat olivat kuitenkin pätevöitymässä, joten möllitreenit oli tuntia myöhemmin. Jokatapauksessa Keksi toimi demo-koirana, jopa niin hyvin. että oli vaikeata näyttää, miten toimia, kun koira vetää. :)

Arkitottiksen ja möllitokon väliin jäävä aika me käytettiin agilityn palauttamisessa mieleen. Keksi rumautti ensimmäisen riman komeasti alas, liekkö märkä ja liukas alusta ensin vaikutti niin, ettei koira osannut arvioida hyppyä. Nostin riman ja jatkettiin treeniä. Toista kertaa ei kyllä kolissut riman rima. Miä otin keppi ja kontaktitreeniä. Keppejä otettiin niin, että keppejen päässä oli hypyt, ensin suorassa linjassa ja muutamien onnistuneiden treenien jälkeen vaihdoin kulmia niin, että niistä tuli haastavampia, n. 45 asteen kulmia molemmista suunnista ja molemmilta puolilta. Treenit meni hyvin, pääsin molemmilta puolilta ja vaikeistakin kulmista menemään keppejen puoleen väliin ottamaan Keksiä vastaan ja se kesti myös hyvin vedätyksen kepeillä niin, että juoksin muutamia metrejä sen edellä. Seuraavaksi pitää kiinnittää huomiota irtoamiseen, tässä tarvitaan ainakin aluksi avustajaa keppejen päähän palkkaamaan (tai palkkaa vahtimaan).

Me otettiin myös kontaktia. Alasmeno oli vähän hitaanlainen, joten otin sinne target-lautasen, mikä vaikutti selvästi vauhtiin. Se, mikä oli yllättävää, oli se, että Keksi malttoi jäädä seisomaan takajalat kontaktipinnalla odottamaan vapautusta. Tätä miä en ole tiennyt sen osaavan, mutta olen kyllä ajatellut seuraavaksi kiinnittää asiaan huomiota, jotta kontakittreenaukseenkin tulee haastetta.

Möllitokossa tehtiin sivulletuloa, neliötä eteenpäin ja harjoiteltiin pakitusta(takajalkojen käyttöä) pakitusneliötä varten. Lisäksi otettiin paikallaoloa ja luoksetulo kujassa. Sivulletulot on hyvässä vaiheessa, apujen poisjättämiseen pitää kuitenkin kiinnittä yhä huomiota. Paikallaolot on Keksillä oikein hyvät, piiloon en vielä mennyt, mutta kokeilin hyppimistä, juoksemista ja namipussin kaivelua ja koira sen kun jökötti määrätyssä asennossa. (istu tai maahan). Luoksetulo kujassa sujui mallikkaasti, tosin Keksi paineistui hiukan, kun jotkut koirat haukkuivat. Pitää jatkossa ottaa tuota juoksu-luoksetulona, että en jätä sitä olemaan paikalla, että se innostuu ja unohtaa muut koirat.

Kaikkiaan päivä oli oikein palkitseva. Keksi on ihan puhki ja hyvin iloinen, kun se pääsi ajelemaan bussilla ja autolla sekä sai vietää laatuaikaa kahdestaan miun kanssa. :)
Möllitokon kotiläksynä on nyt siis: neliö, pakitus, paikallaolo ja luoksetulot.

Agilitytreenit jatkuvat

Meillä jatkuu agilitytreenit omalla kentällä. Talvivuoron loputtua pääsiäisenä tuntui, että voi mennä viikkoja ennen kun taas pääsee treenaamaan, kun lunta oli jonkin verran. Vielä viikko sitten sunnuntaina mein oma kenttä oli ihan veden, lumen ja jään peitossa, mutta eilen treenikaveri tiesi valaista, että kenttä on kuiva ja treenit pystyy aloittamaan tulevalla viikolla. Kevään ajan treenataan agilityä siis tutusti perjantaisin kisaavien ryhmässä klo 18-20 ja vapaat ratatreenit on tiistai-iltaisin. JEE! Umbran kanssa saatetaan käydä silloin tällöin treenaamassa alkeita, mutta toukokuun aikana aloitetaan intensiivisempi esteet-kuntoon-treeni. Kiva kiva kiva!!!

Keksi 6 v.

Mein Keke, rakas luikku, agilityhirmu, sängyssä äiti ja iskän välissä nukkuva pikku öttiäinen täytti tänään kuusi vuotta! Synttäreiden kunniaksi ostettiin erinäisiä kuivattuja ja paistettuja eläintenosia. :) ONNEA KEKSI!!!