Irene Vinhan kuvia Keksistä.

Treenikaveri vinkkasti, että Irene Vinha oli ottanut Kirkkonummen kisoissa 16.5 kuvia koirista ja että Keksistäkin olisi kuvia. Kävin katsomassa kuvat ja ne olivat niin hyviä, että olin ihan myyty. (Niin myyty, että päivittelen blogia täällä keskellä yötä.) Varsinkin, kun minulla on vain vähän agilitykuvia Keksistä. Kiitos siis kuvaajalle, että antoi minulle luvan laittaa kuvat esille blogiini.

Viikonlopun viettoa

Perjantaina meillä oli agilitytreenit Keksin kanssa. En tehnyt paljon toistoja, koska kisat olivat olleet edellisenä päivänä. Treenien aiheena oli keppikulmat ja niitä hiottiin ja takaaleikkausta kepeille. Tässä on treenattavaa, Keksin kanssa on harvoin tilanteita, joissa olisi välttämätöntä leikata kepeillä takana, joten en ole tehnyt sitä paljon. Toisaalta se hyvä, että löytyy selkeitä juttuja, joita voi treenata.

Lauantaina me oltiin kentällä virittelemässä keppeihin verkkoja. Ennen hommia me otettiin Umbran kanssa puomia ja A:ta muutaman kerran ja sainhan miä sen taas muistamaan mitä niillä pitää tehdä, muutaman yrityksen ja erehdyksen kautta. Mukanaan oli päässyt myös lapinkoira Rafi, ja nuoret pääsivät leikkimään keskenään. Tyypit juoksivat tuttuun tapaan hurjaa vauhtia ja väänsivät kunnon painia lähes taotta jonkun tunnin tai puolitoista. Sen jälkeen Umbra oli ihan naatti.

Illalla meillä oli grillijuhlat. Tytöt olivat innoissaan, kun oli silittelijöitä ja ihastelijoita. Varsinkin Toscan reippautta ja temppuja ihasteltiin, mummeli oli show-meiningillä mukana bileissä naurattaen vieraita. Se hyppi, loikki, härnäsi nuorempiaan ja touhusi muutenkin omiaan, ihan kun se olisi lapsen tavoin innostunut aina vaan enemmän, kun sille naurettiin. Tytöt pääsivät myös nauttimaan grilliherkuista jäljelle jääneiden makkaroiden muodossa. Lisäksi koirat saivat porkkanatikkuja, joita Toscakin miun yllätykseksi söi vieraan tarjoamana.

Meillä oli tosi kiva ilta. Kiitos kaikille vieraille, jos joku sattuu tätä lukemaan.

Hyllyjä ja hyllyjä

Me oltiin 16.5. lauantaina agilitykisoissa Kirkkonummella. Taukoa kisoista oli pari kuukautta ja just niin paljon myös jännitti. Lisäksi Keksi keksi omiaan innoissaan. Hump. Ekalla radalla virheitä tuli ihan vaan ohjauksesta, ne oli siis kieltoja ja Keksi hyppäsi keinulta. Pitihän sekin päivä nähdä... Ja toisella radalla miä sekoitin eka ohjaukseni ja huusin:" miun vika Keksi" ja sit Keksi hyppäsi puomilta, kun siinä oli sellainen puomi-putki ansa ja teki oman loppusuoransa, vaikka piti vielä mennä ihan toiseen suuntaan. Positiivista oli se, että ainakin se halutessaan irtoaa, tehtyään tuon "loppusuoransa" tuo koira oli ainakin 8-10 metrin päässä miusta.

Tänään oltiin Ojangossa kisaamassa ja saatiin myös hylkyjä, mutta meno tuntui paljon paremmalta ja jännitys oli pienempää. Ekalta radalta, joka oli hypäri, otettiin väärä rata, kun olisi pitänyt kääntyä kepeille 90 astetta, Keksi jatkoi hypylle edessä. Muuten tämä rata sujui melko mallikkaasti, pari rimaa kylläkin putosi. Toisella radalla otettiin hylly samantapaisessa kohdassa, kepeille piti mennä ja Keksi otti putken. Tämän jälkeen tämäkin rata sujui hyvin, lopussa tosin Keksi juoksi jalkoihin putkesta ja sen jälkeen ei ehtinyt enää ottaa vauhtia pituudelle vaan juoksi sen yli. Miä oon tähän päivään oikein tyytyväinen, nyt vaan uusia kisoja kohti. Miä huomasin myös, että vuoden 2010 sm-kisat on täällä Vantaalla, eli ei ole pitkä matka kisaamaan, jos saadaan nollat kasaan. :)

Umbra ui vol. 5

Oltiin eilen taas uimassa. Aluksi Umbra ui pienillä liiveillä, mutta loppupuolella vaihdoin ne kankaisiin valjaisiin. Hyvin Umbra pysyi pinnalla ilman liivejäkin, ehkäpä ui jopa rauhallisemmin. Ostin uimalasta Umbralle palkkioksi ison luun, jota se sitten nakerteli kotona. Nyt uimaharjoituksia jatkettanee muutaman kuukauden ajan ulkona, ehkäpä saadaan sillä tuota uimisen jännittämistä myös vähennettyä.

Agilitytreenejä

Me oltiin perjantaina Umbran kanssa kisaavien agilitytreeneissä, koska Keksi valmistautui tuonne tokokokeeseen. Treenit meni hyvin, vauhtia riitti ja hiukan alkoi tulla ajatusta siitä, miten valssit pitäisi Umbran kanssa tehdä. Otin myös A:ta ja hain vauhdin ja tarkkojen kontaktejen tasapainoa. Tässä on vielä töitä tehtävänä.

Maanataina oli Umbran oman ryhmän treenit, siellä muistutin mieleen keinun rämäytystä, seuraavaksi pitää siirtyä vauhtia treenaamaan keinulle. Otettiin myös keppejä, vauhtia oli hyvin, mutta pari viimeistä väliä meinasi Umbralta unohtua palkan toivossa. Ohjattuna treeninä otettiin harjoitusta, jossa treenattiin putken pimeitä päitä ja koiran linjan suoristamista. Treenissä oli mukana myös rengas. Umbra meni tosi hienosti, hiukan se ihmetteli putken kadonnutta aukkoa, mutta sitä treenataan jatkossa lisää.

Eilen oltiin Keksin kanssa kilpailevien treeneissä, poikkeuksellisesti keskiviikkona, koska mein vetäjä ei pääse perjantaina kentälle. Treenattiin radanpätkää, joka oli Silvia Trkmanin koulutuksesta ja sen pointteihin keskittyen. Koiran optimaalista linjaa siis etsittiin. Treeni sujui oikein hyvin, mutta miun pitää keskittyä ohjaukseen erityisesti kohdissa, joissa suunta muuttuu 180 astetta, silloin miulla on tapana viedä koiraa liian pitkälle, mikä vaikeuttaa jatkoa. Oli tosi kivat treenit ja Keksikin oli ihan onnessaan, kun pääsi omalle kentälle kahdestaan miun kanssa treenaamaan.

9.5 Keksin ensimmäinen tokokoe

Tänään oli Keksin (ja minun) elämän ensimmäinen tokokoe, tuomarina oli Riitta Räsänen. Miua jännitti ihan kauheasti, eikä jännitys hälvennyt kehässä, kuten agilityradalla tuppaa käymään. Tulokset eivät päätä huimanneet, emme saaneet siis tulosta. Tässä meidän rivi:

1. Luoksepäästävyys 9
2. Paikalla makaaminen 0
3. Seuraaminen kytkettynä 7
4. Seuraaminen taluttimetta 7
5. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 0
6. Luoksetulo 9,5
7. Seisominen seuraamisen yhteydessä 0
8. Estehyppy 7
9. Kokonaisvaikutus 6

Miulle jäi ihan positiivinen olo, vaikka mokia kävi. Luoksepäästävyydessä Keksi urisi, ei pahalla, mutta kun satoi, se meni hiukan kierroksille. Paikallamakaamisessa on ollut muutenkin talven jälkeen ongelmia, mutta Keksi on lähinnä noussut siinä istumaan. Ikinä se ei ole siitä lähtenyt kalppimaan miun luokse. Nyt sen vierestä lähti mäyräkoira, minkä jälkeen Keksi pysyi paikallaan noin puolisen minuuttia, kunnes se hipsi miun luokse. Paikallaolotreeniä siis paljon. Seuraamiset oli ihan ok, meidän tasoa, ehkä vähän tavallista löysemmin Keksi seurasi ja pysähtyi, muttei paljon. Näihin tarvitaan siis myös treeniä. Maahanmeno seuraamisen yhteydessä kaatui siihen, että Keksi kävi istumaan ja miä en tajunnut käyttää uutta käskyä, tuloksena siis nolla. Luoksetulo olikin sitten päivän positiivinen yllätys, kaiken muun mentyä hiukan tai tosi huonosti olin sika tyytyväinen, kun Keksi teki iloisen, vauhdikkaan ja melko tarkan luoksetulon. JES! Seisominen seuraamisen yhteydessä on sujunut nyt keväällä ihan ok, mutta työtapaturma tuli ja Keksi unohti sen, ehkä miun jännitys tai muuten ohjaus oli syynä. Estehypyllä Keksi teki sen, mitä sillä on tapana, yritti kiertää hypyn. Noh, tätä ollaan treenattu talven jälkeen vain kerran ja Keksille on agikoirana luontevampaa hypyn jälkeen palata tiukasti miun luokse. Suo siellä, vetelä täällä. Kokonaisvaikutus oli miusta myös ansaittu.

Nyt sitten tiedetään, mikä kaikki vaatii työtä, erityisesti liikkeestä pysähtymiset ja paikallaolo ja kaikessa muussakin on hiottavaa. Kaikkiaan miä oon tyytyväinen, kynnys on ylitetty ja ekassa tokokokeessa käyty. Seuraavaan mennään, kun ollaan taas jonkin verran treenattu. Sääolosuhteet oli myös tosi haastavat, koko meidän kokeen ajan satoi enemmän tai vähemmän, mikä varmaan osittain vaikutti nimenomaan maahanmenoon ja siellä pysymiseen.

Umbran hirmu hyvät treenit

Eilen treenattiin sitten ekaa kertaa kentällä ja oli ihan huippua. Sää suosi ja treenit sujuivat tosi hyvin. Ohjattuna treeninä oli radanpätkää, jossa oli kaikenlaista häkkyrää, mutta miä helpotin sitä reilulla kädellä Umbralle. Otettiin kuuden esteen pätkää, jossa oli hyppyjä ja putki sekä paikka takaaleikkaukselle. Eka yritys meni käsille, koska tulin suoraan töistä treeneihin enkä ehtinyt tutustuman rataan, mutta toinen sujui jo paremmin. Takaaleikkaus meni hirmu hyvin ja Umbra irtosi esteille näppärästi. Otettiin samaa pätkää soveltaen myös toiseen suuntaan ja myös se sujui hyvin. Umbralla vaan oikeesti oli vauhtia sen verran, että miä jäin auttamattomasti jälkeen. Hyvää tässä oli se, että suoralla se irtosi miusta noin esteen verran edelle. :)

Lisäksi treenattiin vähän rengasta ja keppejä sekä takaakieroa neliössä. Takaakierto sujui tosi hyvin, kunhan miä itse laitoin itseeni vauhtia ja olin ajoissa ohjaamassa. Neliössä olisi voinut treenata myös välistävetoa, mutta se jäi meiltä uupumaan, kun halusin pitää Umbralle välillä taukoa, että vire pysyy yllä. Kontakteja ei otettu, koska ennen treenejä ja niiden alussa satoi ja ne olivat hiukan liukkaat. Ja tekemistä riitti ilmankin. Tosi hyvä mieli jäi näistä treeneistä. :)

Viikonloppu Mikkelissä

Me oltiin viikonloppu Mikkelissä. Säiden suosiessa koirat olivat lähes kellonympäri pihalla touhottamassa. Käytiin myös lenkkeilemässä Kalevankankaan metsässä ja ylipäätään Emolassa. Umbran kanssa treenattiin irtoamista hypylle miun itse kyhäämällä esteellä ja Keksin kanssa treenattiin vähän tokoa.

Koirat saivat seuraa äitin Leijasta ja sunnuntaina Umbra pääsi leikkimään pihalla Pimun kanssa, joka on reilu puolitoistavuotias lapinkoiran ja karjalankarhukoiran coctail. Koirat leikkivät todella hyvin keskenään, vaikka Pimulla on juuri ollut juoksut ja Umbralla alkaa juoksut minä päivänä tahansa. Umbra myös ruopi Mikkelin kodin pihalla takajaloillaan maata pissattuaan, mikä lie syynä; alkavat juoksut, uuden "reviirin" merkkaus vai muuten vaan iloinen mieli ja vetreät kintut?

Kiva reissu oli, mutta kotiin päästyään koirat kävivät juomassa ja etsivät kukin oman soppensa. Umbrasta pilkistää vaan kuono, kun se rellottaa omassa pesässään, välillä vain kylkeä kääntäen ja jalkojaan oikoen.

Pimu ja Umbra