Kolmas kerta valmennusryhmässä

Eilen oltiin Keksin kanssa kolmatta kertaa agilityakatemian valmennusryhmässä. Tällä kertaa rata oli suoraviivaisempi, mutta siinä oli muutama paha paikka. (rata, katso vihko)

A. Kepeiltä vienti hypylle, joka oli keppejen alusta katsottuna vasemmalla puolella, ihan keppejen alkupäässä - piti kääntää voimakkaasti koiraa. Ohje: Ohjaa vastakädellä, lähde liikkumaan hyppyä kohti, kun koira on toiseksi viimeisellä kepillä. Ikinä en olisi uskonut, että saataisiin tämä menemään, mutta yrityksen ja erehdyksen kautta se onnistui, lopulta jopa tosi hyvin.

B. Hypyltä 13 hypylle 14. Katse koirassa, muuten Keksi hilpaisi vieressä olevalle A:lle.

C. Keinulta hypylle. Irtoaminen sivusuunnassa, sitten pakkovalssi.

D. Hypyltä putkelle, valssi. Tarpeeksi lähelle putkea, jotta koiran linjasta tulee mahdollisimman suora.

E. Puomilta pituudelle. Nappaa koira vastakkaisella kädellä mukaan tarpeeksi ajoissa.

Tumanova & Lacnakova seminaari

Kuvat: Nina Santaharju

Miä olin perjantaista sunnuntaihin Helsingin seudun kennelpiirin agilityjaostan järjestämässä, ensisijaisesti kouluttajille tarkoitetussa Tumanovan & Lacnakovan luotsaamassa seminaarissa. Tiivis rupeama, paljon sain vinkkejä sekä omaan ohjaukseen, että luotsaamani ryhmän ohjaukseen. Koirista miulla oli mukana Keksi ja sunnuntaina seuraneitinä myös Tosca.




Jos tiivistäisi annit, niin ehkä tärkeimmät opit koskien Keksiä oli:

- Persjätön käyttömahdollisuudet (Esim. Kepeiltä pois ja kepeille viennissä.)
- Ohjaaminen pari metriä edeltä
- Putkeen lähetys
- Tarkat linjat, parempi aika
- Lähetystä, takaakiertoa kauempaa treenattava.
- Luottoa koiraan+ liikettä.

Yleisesti ja miun ryhmää ajatellen:

- Estevarmuus, erityisesti kepit ja kontaktit
- Keppien sisäänmenon harjoittelu, naksutinmetodi.
- Ne linjat, ne linjat.
- Treenattaessa jotakin, jos ei onnistu, helpotus, sitten saman treenikerran aikana pikkuhiljaa vaikeutetaan, kunnes päästään haluttuun.
- Tumanova treenaa aina niin, että saa kolme huippusuoritusta peräjälkeen, ennenkuin lopettaa. Näin koira oppii.

(Radat+ tarkemmat ohjeet vihkossa)

Tätä kuvaa katsoessa miettii, että minäkö se pysyn pystyssä moisessa takakenossa. :)

Jyri ja Umbra olivat mökillä viikonlopun, nauttimassa kesän viimeisistä oikeasti kesäisistä mökkipäivistä ja keräämässä kiireen vilkkaa mustikoita talteen. Umbra oli kuulemma kerännyt kunnioitettavan määrän mustikoita, massuunsa.

Umbran treffit

"Äitiii, tuu auttaa!" Kuvat: Nina Santaharju.

"Noh, miä hoidan tän sitten itse..."

Umbralla oli keskiviikkoiltana treffit Jokiniemessä Rafin kanssa. Hiukan on Umbrasta tullut nainen, sen haukku oli Rafin kanssa leikkiessä korvia vihlovan korkea, varsinkin jos Rafi oli otteissaan hiukan rafimpi. Umbra yritti selkeästi selittää Rafille, miten hän on NAINEN ja vielä Rafia pienempi, joten voisiko sitä olla hiukan hellempi otteissaan. Loppulenkkiä kohden, kun päästiin sille puolelle jokea, jolla on lyhyempi heinikko, nähtiin enemmän tuttuja takaa-ajoleikkejä ja painimatseja. Näissä näytti siltä, että Rafi antoi Umbran määrätä. Okei, leikitään sit sun ehdoilla, jos sä haluat selättää mut, niin mä voin kyllä heittäytymällä vähän avittaa... Oli tosi kivaa, pian uudestaan!

Keksi toista kertaa valmennusryhmässä

Eilinen rata oli NIIN vaikea 26 esteen rata, että en meinannut edes muistaa sitä tutustumisen jälkeen - vääntöä, kääntöä, takaakiertoja jotain miljoona. (Ei vaineskaan, mut niitä oli joku kuusi) Saatiin ensin tehtyä pätkä esteelle 6, mikä oli aika hyvin meille tolta kyseiseltä radalta. Alussa esteen 5 jälkeen persjättökin toimi ihan magahyvin. Esteellä 6 siis vauhti tökkäsi, tehtyäni valssin väärään kohtaan, johon en siis sitä ollut suunnitellut, työnsin koiran väärälle esteelle.

Esteelle 9 piti ehtiä tekemään valssi ja oma vauhti ei aluksi riittänyt, muuta saatiin se menemään. Seuraavat ongelmat tulivat estelle 14 viennissä. Olin suunnitellut pyöräyttäväni Keksin siivekkeen ympäri ja sainkin sen yritysten kautta onnistumaan, mutta se oli tosi hidas ja kökkö. Sain ohjeeksi tällaisissa tilanteissa kierrättää koiran toista kautta, mikä on tämän tyyppisten koirien kanssa nopeampi vaihtoehto. Tämä toinen tapa vaan vaati sitä, että miä vedin Keksin tosi tarkasti kahden esteen välistä ja pakkovalssasin sen esteelle. Tätä ja vientiä siitä valssilla putkelle hinkattiin jokunen kerta ennen kuin jaloista löytyi tarpeeksi liikkuvuutta. Saatiin kohta kuitenkin sujumaan.

Esteelle 16 viemiseen sain samat ohjeet, kun esteelle 14 eli vedettään koira tarkasti esteiden välistä ja sitten käännetään pakkovalssilla oikealle esteelle. Seuraava vaikea paikka oli A:n jälkeinen hyppy, joka oli sivussa ja tyrkyllä oli toinen este. Lisäksi tähänkin tehtiin takaakierto. Siihen sain ohjeeksi vastaisella kädellä koiran mukaan ottamisen, oman liikkeen suuntaamisen selkeästi suoraan kohti suoritettavaa hyppyä ja ohjaavan käden vaihdon vasta, kun koira on mennyt ohi siitä viereisestä hypystä.

Hypyn ja pussin väliin olin suunnitellut valssin, mutta se jätettiin turhana pois, näin jäi siis pois myös pussille suunnittelemani takaaleikkaus. Vielä putken 24 jälkeen olevalle hypylle 25 sain ohjeita, miten otan koiran vastaan hypyn ylitse ja sitten vasta jatkan liikettä viimeiselle esteelle.

Treenit oli tosi hyvät, mutta raskaat. Miä en varmaan ikinä ole tehnyt näin vaikeata rataa ja oon kyllä ihmeissäni, miten saatiin se menemään. Todella hintansa väärti tämä koulutus, ainakin näiden kahden kerran perusteella.

Umbran hirmu hyvät treenit

Tänään sitten mietin, että mennäkkö Umbran kanssa tänään sen oman ryhmän treeneihin, vaikka edellisistä oli vain kolme päivää vai huomenna kisaavien treeneihin. Päätin kuitenkin mennä omiin treeneihin, josko siellä olisi helpompia harjoituksia. Noh, treeninä oli kolmosluokan rata. :) Miä jaoin radan ensimmäisellä kierroksella 4-6 esteen osiin hyvien palkkauspaikkojen mukaan. Keinua ei vielä voida ottaa radan yhteydessä, se on vielä vaiheessa, joten jätin sen suosiolla pois.

Tehtiin harjoitus miniesteillä ja yllättäen Umbralla löytyi taas vauhtia! Matalilla esteillä me tehtiin viime viikollakin, joten siitä ei ollut kyse. Oi oiskohan, oisihan valeraskaus menossa ohitse? Umbra teki hienosti töitä, meni ihan sinne minne piti ja kun miä olin kartalla, Umbra teki täysin oikein ja kolmosten rataa. Radalla oli takaakiertoja, pimeä putken pää ja tiukka vienti A:lle, muutamia vaikeita kohtia mainitakseni. Vähänkö olin ja olen iloinen. :)

Toisella kierroksella jaoin radan keinun kohdalta kahteen osaan, 8 esteen pätkään 10 esteen pätkään. Ja se meni tosi iloisesti, alkupätkällä taisin ohjata yhden kohdan itse väärin, mutta jatkoin vain matkaa. A:lla tuli toki pysäytykset, koska naksutin ja palkkasin kosketukset. Kepit, jotka menivät ensimmäisellä kierroksella täysin oikein, stiplattiin ja otettiin uusiksi. Pidempi pätkä, jossa oli mm. tosi haastava ohajuskuvio kahdella takaakierrolla kahdeksikon mallissa, meni sekin todella sujuvasti.

Tehdään nyt jotkut treenit mineillä ja katsotaan sitten tuota korkeutta taas uudestaan. Umbralla näköjään toimii se, mitä Anne sanoi, että sitä vedättää. Erityisesti alussa se ottaa vauhdikkaan lähdön, jos olen tarpeeksi kaukana siitä. Nyt on vaan niin hyvä mieli. Kiitos hyvistä treeneistä kuuluu osittain tietenkin Hennalle, jos luet tän. :)

Umbra treenaa agia

Tällä viikolla Umbra on treenannut kahdesti agilityä, tiistaina ja tänään perjantaina. Tiistaina tehtiin vekki-treenejä circuit training meiningillä ja saatiin niitä tehtyä ihan ok, vaikeammissa paikoissa en vaan aina meinannut löytää vekille oikeaa ja parasta paikkaa. Tänään tehtiin helpohkoa rataa, oisko esteitä ollut joku 16. Miä tein harjoitusta pätkissä, palkaten koiraa välissä.

Umbralla painaa valeraskaus vielä, hiukan on vauhti ja into kateissa, mitä ei ollut ennen juoksuja. Tänään sain sen kuitenkin leikkimään jo tutulla draivilla jonkin verran, mutta lelupalkkausta ei pystynyt koko treenejen läpi viemään, vaan suosiolla käytin nameja, kun kiinnostus leluihin laski.

Kaivelin edellisten juoksujen jälkeisiä meinikejä tuolta blogiarkistosta ja sellaisen huomasin, että sielläkin oli vauhdin kanssa tekemistä. Siististi Umbra tekee kaiken, mitä siltä pyydetään, mutta vauhtia ja intoa saisi nyt olla enempi. Pitää taas panostaa palkkaamiseen, niin leikkeihin kuin namipalkkoihinkin ja kerätä lelut lattioilta, jotta treeneissä leikkiminen olisi erityisen kivaa ja hyvä palkkio.

Jotta nyt ei takerruttaisi liikaa siihen, mitä pitäisi parantaa, niin tosi hienosti Umbra on tajunnut agilityn juonen ja esteeltä toiselle edetään sujuvasti, jos vain ohjaaja on kartalla. :) Vakaa luotto miulla on siihen, että vauhti sieltä tulee, kun sitä oli ennen juoksuja jo maksiesteilläkin.

Hieroja kävi

Viimeksi kun oltiin kisoissa, Mikkelissä, Keksillä tuli ilmeisesti jokin revähdys kun se hyppäsi toisella radalla tosi huonosti ja kielsi myös hyppyjä. Muutaman päivän kisojen jälkeen se vingahti aina silloin tällöin, pyrkiessään syliin tai lähelle kyhnäämään ja varsinkin yön jälkeen. Pahin meni ohi muutamassa päivässä. Tänään meillä kävi hieroja, joka koplasi Keksin kunnolla ja kyllä siltä löytyi kireitä kohtia, ylhäällä lavoissa ja selässä. Lisäksi toisen etujalan lihakset aristi ja saman puolen takajalka myös. Liekkö tuo etu koipi sitten revähtänyt, tai lavat, nämä vaihtoehdot hierojalle tuli mieleen. Mitään hirmu pahaa ei onneksi löytynyt, mutta hieroja suositteli lauantain kisojen väliin jättämistä. Revähdys kun voi pahentua uudestaan, jos se on vielä kipeä. Miä jätän kisat väliin suosiolla, koiran terveys on kisahumua tärkeämpi. Treenata saadaan, vedetään nyt treenit mineillä jokunen viikko ja seuraillaan tilannetta.

Agilityakatemian valmennusryhmässä

Eilen oltiin Keksin kanssa ensimmäistä kertaa agilityakatemian valmennusryhmässä. Treenit veti Juha Orenius. Treenattiin rataa, joka oli kohtuullisen vaikea, pahoja paikkoja riitti ihan tarpeeksi ja houkutusesteitä oli niin, että monessa kohtaa piti viedä todella tarkasti eteenpäin, ettei lipsahanut väärälle esteelle. Ja kyllähän me lipsahdeltiin. Kaikkiaan jäi kuitenkin hyvä mieli, reipasta menoa ja piiskausta oli ilmassa. Me tehtiin rataa minihypyillä, seurailen tuon Keksin vointia nyt alkuun tauon jälkeen. Tänään tuleekin hieroja myös katsomaan Keksin lihaksiston läpi.

Eilisen tärkeimmät opit oli:

- Vastakkaisen käden käyttö tilanteissa, jossa pitää ottaa vahvasti haltuun ja viedä koira esteiden ohitse. Paljon treeniä, käden vaihdon ajoitus pitäisi löytää kohdalleen. Koiran puoleiselle kädelle ei saa vaihtaa liian aikaisin eikä tietenkään liian myöhään.
- Liikettä, liikettä, koko ajan hiukan koiran edelle. Tässä ei tietysti ole mitään uutta, mutta kummasti liikettä löytyy, kun vieraampi ihminen huutaa kentän reunalta. :)

Saatiin rata menemään lopulta hyvin, tosin väsy alkoi painamaan intensiivisen treenauksen loppupuolella ja sitten aikaisemmin hyvin menneissä kohdissa tuli epätarkkuutta. (Vekki A:lle,
katso rata vihkosta.) Iloinen olin siitä, miten selvittiin kohtuu haastavasta keppien kulmasta ja lopulta koko radasta. Vastaisen käden käyttökin alkoi hiukan aueta. Valsseista saatiin kiitosta ja tietenkin muutenkin niistä nappisuorituksista eri radan osilla. Innolla odotan ensi viikkoa.

Hoidossa

Mein tytöt oli hoidossa hiukan yli viikon (10 vuorokautta) meidän ihmisten ollessa matkalla. Oikeastaan se oli tytöillekin vähän kuin loma, hyvien säiden vuoksi ne olivat saaneet olla kaiket päivät ulkona ja rapsuttelijoita oli riittänyt. Tytöt saivat kehuja hyvästä käytöksestä, erityisesti kuulemma Umbra käyttäytyy tosi hienosti ja on hyvin koulutettu. :-O Noh, ehkä miun äiti on pikkasen puolueellinen ja tottunut miun cavalierien kummallisuuksiin, kun kehui Umbraa niin kovasti, mutta mielellänihän minä paistattelen näissä kehuissa. Umbra oli kuulemma kävellyt hihnassakin tosi hienosti, vetämättä ja ohituksetkin oli mennyt hienosti. Koirat olivat oikein hyväkuntoisia ja iloisia. Onneksi ne ottivat meidät innokkaasti vastaan, eivät olleet jäämässä porukoiden koiriksi. Kaikki kävivät pusuttelemassa miut, Umbrakin, joka ei yleensä nuole, nuoli miun naamaa. Kiitos hoitajille, jos satutte lukemaan.