Lauantaina miä olin Keksin kanssa yhdistyksen tokopäivässä, jota vetämään oli saatu Katariina Kainulainen. Ohjelmassa oli teoriaa ja käytäntöä. Jokaiselle oli varattu aikaa yksilöliikkeille ja paikallaolot otettiin yhteisesti. Teoriaosuus oli tosi hyvä ja yksilöliikkeissä miä otin vaan seuraamista ja perusasentoja, kun niissä meillä on ollut eniten korjattavaa. Me ei myöskään olla treenattu aktiivisesti tokoa nyt, joten ei ollut järkeä alkaa tuolla katsomaan, missä kunnossa muut liikkeet ovat. Seuraamiseen miä sain paljon hyviä vinkkejä, mitkä on kirjattu kirjoihin ja kansiin ja mitkä kyllä otetaan käyttöön.
Eilen, sunnuntaina, oli agilitykisat Keksillä Purinalla. Mitään erityisiä tuloksia ei saatu - päinvastoin, ekalta radalta pudonneita rimoja ja hylly ja toiselle radalle ei edes menty. Yksi läpimurto päivään mahtui. Minulle selvisi, että Keksi ei halua hypätä, jos se on märkä ja hiekkainen. Vaikka miä lämmittelin Keksin tosi hyvin ennen toista rataa ja se vielä ulkona hyppi, sisällä olleillä lämmittelyesteillä se hyppäsi haluttomasti ja kielsi. Sisällä kuiva hiekka tietysti tarttui aika tehokkaasti läpimärkään koiraan. Kävin ilmoittamassa, ettei tulla tekemään rataa omalla vuorollani ja olen tyytyväinen päätökseen. Toki harmitti, mutta lähinnä Keksin vuoksi, kun sillä oli kurja olla.
Keksi oli tosi hiekkainen ja kun se kotona pestiin, sillä oli sormenpään kokoisia hiekkakökkäreitä kainaloissa. Hyppää nyt siinä sitten. Lisäksi me treenataan kesäisin nurtsilla, joten märälläkään säällä Keksi ei omalla kentällä rapaannu eli se ei ole tottunut siihen. Lisäksi miä tajusin, että me kisattiin tosi harvoin ykkösissä ja kakkosissa kahta starttia, joten miä en oo sen takia tajunnut tätä Keksissä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, jatkossa katsotaan kisoihin meneminen sitten säävarauksella tai varustaudutaan kurapuvulla.
Eilen oli todellinen agipäivä, kun illalla lähdin vielä treeneihin. Miun sydän oli särkyä, kun tässä vaiheessa taas puhdas Keksi oli sitä mieltä, että se haluaisi lähteä miun mukaan nyt kun se on taas puhdas. Ihana koira. Umbra lähti kuitenkin treenaamaan. Se oli aikaisemmin päivällä vähän ottanut tuntumaa agilityyn vieraassa paikassa, kun miä vähän testasin sen toimimista Purinalla ulkona olleillä lämmittelyesteillä. Miä vedin treenit, ohjelmassa oli tiukkoja välejä ja vaikeita hyppykylmia. Umbran kanssa treeni tökki ensin, miä sorruin miun helmasyntiin enkä katsonut koiraa. Kun kiinnitin tähän enemmän huomiota, niin treeni sujui tosi hyvin. Itsenäisinä treeneinä oli jaakotusta ja keppikulmia. Jaakotukset sujui toiseen suuntaan paremmin kuin toiseen, joko olin itse aluksi ruosteessa tai sitten se on omaa puolivammaa. Kepeillä otin verkoilla toistoja, oon aatellut, että otan verkot kepeille perusvispauksen rinnalle, että saan niille itsenäisyyttä. Treenit sujui siis kaikkiaan hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti